Jan Andersson (jalkapallovalmentaja)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Janne Andersson)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jan Andersson

Jan Andersson vuonna 2015.
Henkilötiedot
Koko nimi Jan Olof Andersson
Syntymäaika 29. syyskuuta 1962 (ikä 62)
Syntymäpaikka Halmstad, Halland, Ruotsi
Lempinimi Janne
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1979–1986
1987
1988–1989
Ruotsi Alets IK
Ruotsi IS Halmia
Ruotsi Alets IK
 
Valmennusura
1988–1989
1990–1992
1993–1999
2000–2003
2004–2009
2010
2011–2016
2016–2023
Ruotsi Alets IK
Ruotsi Halmstads BK (apuv.)
Ruotsi Laholms FK
Ruotsi Halmstads BK (apuv.)
Ruotsi Halmstads BK
Ruotsi Örgryte IS
Ruotsi IFK Norrköping
Ruotsi

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Jan Olof "Janne" Andersson (s. 29. syyskuuta 1962) on ruotsalainen jalkapallovalmentaja ja entinen hyökkääjä. Vuosina 2016–2023 hän toimi Ruotsin jalkapallomaajoukkueen päävalmentajana.[1]

Andersson edusti pelaajauransa aikana vain kahta seuraa, Alets IK:ta ja IS Halmiaa, mutta pelasi otteluita vain Aletsissa. Hänen pitkä uransa seurassa kesti 10 vuotta ja Anderssonista tuli seuran kaikkien aikojen maalintekijä. Seura pelasi Anderssonin pelivuosina Ruotsin 4. ja 5. divisioonassa.

Valmennusuransa Andersson aloitti Aletsin pelaajavalmentajana 1988. Hän nosti seuran debyyttikaudellaan 4. divisioonaan, mutta siirtyi jo yhden kauden jälkeen Stuart Baxterin apulaisvalmentajaksi Halmstadiin. Hän toimi tehtävässä kolme kautta, kunnes siirtyi 1993 Laholmsin päävalmentajaksi. Seurassa vierähti seitsemän kautta, kunnes hän vuonna 2000 palasi jälleen Halmstadin apuvalmentajaksi. Ensimmäinen kausi toi yhdessä päävalmentaja Tom Prahlin kanssa Ruotsin mestaruuden, mutta tämän jälkeen menestystä ei tullut toivotulla tavalla. Prahlin lähdön jälkeen Andersson toimi Jonas Thernin apulasivalmentajana, kunnes hänestä kauden 2003 jälkeen tuli seuran päävalmentaja.

Andersson johdatti HBK:n päävalmentajadebyytissään hienosti Allsvenskanin hopealle ja hänet valittiin liigan parhaaksi valmentajaksi. Seuraavana vuonna hän luotsasi seuran UEFA Cupin lohkovaiheeseen. Tämän jälkeen suoritukset kuitenkin heikkenivät ja lopulta Andersson jätti HBK:n marraskuun lopussa 2009 seuran jäätyä Allsvenskanissa sijalle 13.[2]

Kaudeksi 2010 Andersson siirtyi Superettaniin pudonneen Örgryten päävalmentajaksi.[3] Hän ei onnistunut nostamaan talousvaikeuksissa painiskellutta seuraa takaisin Allsvenskaniin. Joulukuussa 2010 hän ilmoitti jättävänsä seuran ja siirtyvänsä liigaan nousseen IFK Norrköpingin päävalmentajaksi kolmivuotisella sopimuksella.[4] Debyyttikausi Norrköpingissä oli vaikea, mutta Andersson onnistui luotsaamaan sarjanousijan Allsvenskanissa sijalle 13 ja joukkue säilytti sarjapaikkansa. Kausi 2012 oli menestyksekäs ja Norrköping sijoittui viidenneksi. Sijoitus oli seuran paras pääsarjassa 13 vuoteen. Maaliskuussa 2013 Andersson allekirjoitti kolmivuotisen jatkosopimuksen IFK Norrköpingin kanssa.[5]

Kausilla 2013–2014 Anderssonin valmentama Peking menestyi heikommin ja sijoitukset painuivat sarjan keskikastin alapuolelle. Kaudeksi 2015 vahvistunut seura nousi Anderssonin johdolla mestaruuskamppailuun. Vahvan kauden palkintona seura voitti lopulta mestaruuden 26 vuoden tauon jälkeen.[6]

Huhtikuussa 2016 Ruotsin jalkapalloliitto vahvisti, että Andersson aloittaa EM-kisojen 2016 jälkeen Ruotsin jalkapallomaajoukkueen uutena päävalmentajana.[7] Anderssonin sopimus on nelivuotinen.[8] Andersson lopetti virallisesti työnsä IFK:n päävalmentajana toukokuun lopussa 2016. Viimeisessä ottelussa IFK pelasi 0–0 tasapelin IF Elfsborgia vastaan ja lähti kesätauolle sarjakakkosena.[9]

Anderssonin johdolla Ruotsi selviytyi MM-kisoihin 2018 ensimmäisen kerran kahteentoista vuoteen. Joukkue pelasi samassa karsintalohkossa Ranskan, Alankomaiden, Bulgarian, Luxemburgin ja Valko-Venäjän kanssa. Ruotsi sijoittui lohkossa toiseksi Ranskan jälkeen ja pääsi jatkokarsintoihin Italiaa vastaan. Ruotsi voitti kaksiosaisessa jatkokarsintaottelussa Italian yhteismaalein 1–0.[10] Lopputurnauksessa Andersson luotsasi Ruotsin voittoon avausottelussaan Etelä-Koreasta. Toisessa ottelussa Ruotsi kärsi karvaan 2–1 tappion Saksalle, kun Toni Kroos iski voittomaalin viidennellä lisäaikaminuutilla.[11] Lohkon päätöskierroksella Ruotsi voitti Meksikon 3–0 ja Saksan kärsittyä tappion samaan aikaan Etelä-Korealle, eteni Ruotsi lohkostaan jatkoon. Pudotuspeleissä Ruotsi pudotti Emil Forsbergin maalilla Sveitsin ja eteni kahdeksan parhaan joukkoon.[12] Puolivälierässä Englanti oli maalintekovaikeuksista kisoissa kärsineelle Ruotsille liian kova vastus ja eteni jatkoon 0–2 voitolla. Sijoitus puolivälierissä oli kuitenkin Ruotsin paras MM-lopputurnaussaavutus 24 vuoteen.[13]

Meriitit valmentajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]