Informaatio
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Informaatio on järjestystä, johon voidaan liittää jokin tulkinta. Näin television kuva on informaatiota, mutta sen kohina ("lumisade") ei sitä ole, koska siinä ei ole järjestystä.[1] Tieto on informaation alalaji, johon liittyy semantiikkaa; sitä vastoin informaatioteoriassa informaatio abstrahoidaan symbolijonoiksi, joita ei tarvitse tulkita.[2]
Erilaiset informaatioon liittyvät laajennukset ovat olleet merkittävimpiä niiden muutosten joukossa, jotka ovat mahdollistaneet ihmisen muihin eläinlajeihin verrattuna hämmästyttävän leviämisen maapallolla. Laji- ja kulttuurievoluution tuloksista esimerkiksi aivot, kieli, kirjoitustaito, kirjapainotaito ja tietokoneet ovat johtaneet tiedon entistä tehokkaampaan käsittelyyn ja tallentamiseen.
Claude Shannon antoi informaatiolle matemaattisen kaavan, joka määrittelee informaation viestin epätodennäköisyyden keskiarvologaritmiksi, käytännössä yllättävyyden mitaksi ja jonka yksikkö on bitti.[3] Leó Szilárd osoitti, että bitti on järjestystä ja se sitoo sen energiaksi entropian käsitteen avulla.[4] Informaatoteoriassa entropia on viestin epävarmuutta.[4]
Ihmisen fyysinen ja mentaalinen tieto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihmisen tiedossa tärkeä ero on fyysisen ja mentaalisen tiedon välillä. Fyysinen tieto on helposti monistettavaa, fyysisessä tallenteessa olevaa tietoa, esimerkiksi paperilla, kiintolevyllä tietokoneessa, CD-ROM:lla tai kiveen hakattuna kuvakirjoituksessa tai vastaavassa.
Mentaalinen tieto on tietoa ihmisen mielessä (psyykessä). Mentaalista tietoa ovat esimerkiksi muistikuvat, käsitykset, tietämys, ymmärrys ja viisaus. Sekin on "monistettavaa", kun ensin "siirrämme" mielessämme olevan tiedon fyysisen tallenteen muotoon, esimerkiksi kirjoittamalla kirjoja tai puhumalla ääninauhalle. Mutta ihmisen mieltä emme pysty monistamaan ja siirtämään. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi ymmärrystä ja viisautta ei pystytä siirtämään suoraan ihmiseltä toiselle (mielestä toiseen). Se on aina ensin siirrettävä fyysiseen muotoon ja omaksuttava oppimisen kautta. Mentaalinen tieto on siis luotava aina uudelleen, sitä ei voi monistaa.
Fyysinen ja mentaalinen tieto vastaa myös yleistä ulkoisen (englanniksi explicit) ja hiljaisen (englanniksi tacit) tiedon eroa. Fyysinen tieto on ulkoista, tarkkaa, helposti jaettavaa ja mentaalinen tieto sisäistä, hiljaista ja vaikeasti jaettavaa. Mentaalinen tieto on ihmisen henkilökohtaista, hänen tulkintataustastaan riippuvaa tietoa. Fyysinen tieto muuttuu tulkittuna myös mentaaliseksi tiedoksi, eli fyysisellä tiedolla on aina mentaalinen, yksilökohtainen tulkinta.
Ihmisen tietoa (mieltä ja aivoja) luonnontieteen kannalta tutkii psykologia, kognitiotiede ja muut neurotieteet ja "ihmistieteen kannalta" fenomenologinen psykologia.
Informaatio ja tasot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Informaatiosisällöille on usein tapana antaa rakenne, joka näyttää, kuinka tietty informaatiosisältö koostuu osista. Otetaan esimerkiksi puhuttu lause, ja jätetään huomiotta puhetilanteen lauseelle antamat lisämerkitykset, jotka tosin näkemyksestä riippuen saattavat olla erottamaton osa lauseen merkitystä ja sitä kautta informaatiosisältöä. Nyt voidaan sanoa, että lauseen antama kirjaimellinen informaatio määräytyy sen sanojen informaatiosisällön ja niiden yhdistämistavan perusteella.
Esimerkiksi laskukoneiden tapauksessa esitystilanteen antama lisäväri voidaan helpommin sulkeistaa. Kun painelemme laskimeen luvun "66", sisältää jokin tietty tavu laskimessa informaation siitä, minkä luvun olemme valinneet. Tämän tavun osat, bitit, taas sisältävät informaatiota siitä, minkälaisista osista valitsemamme luvun binääriesitys koostuu.
Informaation määrästä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tässä luvussa yksikkönä käytetään tavua, joka on mielivaltaisesti valittu kahdeksan kyllä/ei-päätöksen ryhmä, jolloin tavu kuvaa yhtä 256:sta vaihtoehdosta.
Peter Lymanin ja Hal Varianin kirjan mukaan maailma tuotti vuonna 2002 seuraavasti informaatiota teleliikenteessä:
- kiinteät puhelimet: 15 miljoonaa teratavua
- mobiilipuhelimet 2,3 miljoonaa teratavua
- internet 0,53 miljoonaa teratavua
- sähköposti 0,44 miljoonaa teratavua
- web 0,092 miljoonaa teratavua
- televisio 0,069 miljoonaa teratavua
- radio 0,0035 miljoonaa teratavua
Tallennettua tietoa tuotettiin 5,4 miljoonaa teratavua seuraavasti:
- 5,0 miljoonaa teratavua magneettisena (muun muassa tietokoneiden kiintolevyt)
- filmit 0,42 miljoonaa teratavua
- paperisena 0,0016 miljoonaa teratavua ja
- optisena 0,0001 miljoonaa teratavua.
Tekninen informaatio ja inhimillinen tieto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmas ja yhä tärkeämpi tiedon luokittelu on tekninen informaatio ja inhimillinen tieto. Tietokoneilla luodaan yhä enemmän ihmisen käsittelemää informaatiota, kun taas ihminen ei voi tällä hetkellä kasvattaa omaa informaation käsittelyn kykyään kovinkaan paljon.
Tietokoneiden määrä ja teho ovat kasvaneet suuresti. Vuonna 1960 maailmassa oli noin 5000, lähinnä erillistä, tietokonetta. Vuonna 1999 maailmassa oli noin 420 000 000 tietokonetta, joista merkittävä määrä oli verkottuneita. Yhden tietokoneen teho oli kasvanut samaan aikaan PDP-1 koneen noin 0,1 miljoonasta käskystä sekunnissa Pentium III:n noin 1 000 miljoonaan käskyyn sekunnissa. Yhdessä nämä merkitsevät noin 800 000 000 -kertaista teknisen informaationkäsittelyn määrällistä kasvua noin neljässäkymmenessä vuodessa. Valtava tietokonekapasiteetin kasvu mahdollistaa uusia asioita.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Data
- Dokumentti
- Sisällönhallinta
- Claude Shannon
- Tietoteoria
- Informaatioteoria
- Noopolitik, globaalin tiedon ja verkon politiikka
- Systeemi ja tieto
- Systeemiteoria
- Tiedustelutieto
- Viestintä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gleick, James: Informaatio. Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Art House, 2013 (eng. versio 2011). ISBN 978-951-884-498-6
- Lyman, Peter & Varian, Hal: "How Much Information?" University of California, Berkeley. 2003
- Niiniluoto, Ilkka: Informaatio, tieto ja yhteiskunta: Filosofinen käsiteanalyysi. (5. täydennetty painos (1. painos: Valtion painatuskeskus, 1989)) Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1997-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://herkules.oulu.fi/isbn951425242X/html/c72.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://viesverk.uta.fi/johdviest/tietoinformaatio/infokasite.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Gleick, sivu 234
- ↑ a b Gleick, sivu 284
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Baeyer, Hans Christian von: Informaatio: Tieteen uusi kieli. (Information: The new language of science, 2003.) Suomentanut Timo Paukku. Helsinki: Terra Cognita, 2005. ISBN 952-5202-86-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]