Happy End (vuoden 2017 elokuva)
| Happy End | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Michael Haneke |
| Käsikirjoittaja | Michael Haneke |
| Tuottaja | Margaret Ménégoz |
| Kuvaaja | Christian Berger |
| Leikkaaja | Monika Willi |
| Lavastaja | Anthony Neale |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | |
| Tuotantoyhtiö |
|
| Levittäjä | Cirko Film |
| Ensi-ilta |
|
| Kesto | 107 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | ranska |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Happy End on vuonna 2017 ensi-iltansa saanut Michael Haneken ohjaama ja käsikirjoittama ranskalais-saksalais-itävaltalainen draamaelokuva, jonka pääosia näyttelevät Isabelle Huppert, Jean-Louis Trintignant, Mathieu Kassovitz, Fantine Harduin, Franz Rogowski, Laura Verlinden ja Toby Jones.[1] Elokuvan tuottajana oli Margaret Ménégoz.[2]
Happy End sai maailmanensi-iltansa vuoden 2017 Cannesin elokuvajuhlilla, missä Michael Haneke oli ehdokkaana pääkilpailussa parhaan elokuvan Kultaisen palmun saajaksi.[3]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Happy End sijoittuu Pohjois-Ranskassa sijaitsevaan Calais’n satamakaupunkiin pakolaiskriisin vaikuttaessa vahvasti taustalla ja kertoo rikkaan ranskalaisen Laurent-suvun sisäisistä myrkyistä. Isoisä Georges (Jean-Louis Trintignant) on leski ja dementikko, jonka tytär Anne (Isabelle Huppert) johtaa suvun menestyvää teollisuusyhtiötä. Annella on poika Pierre (Franz Rogowski), jonka pitäisi ottaa suvun yhtiö haltuunsa, mutta raha ei kiinnosta häntä ollenkaan. Georgesilla on myös kirurgina työskentelevä poika Thomas (Mathieu Kassovitz), joka on hiljattain saanut lapsen nuoren Anaïs-vaimonsa (Laura Verlinden) kanssa. Thomasilla on edellisestä avioliitosta syntynyt 12-vuotias tytär Ève (Fantine Harduin), joka muuttaa perheen luokse, sillä hänen äitinsä on joutunut sairaalaan itsemurhayrityksen takia. Vaikka perhe asuu yhdessä, heillä ei tunnu olevan mitään yhteistä. Perheen palvelusväki ihmettelee silmät suurina, mistä rahassa kylpevän eliitin paha olo voi johtua.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Isabelle Huppert | … | Anne Laurent |
| Jean-Louis Trintignant | … | Georges Laurent |
| Mathieu Kassovitz | … | Thomas Laurent |
| Fantine Harduin | … | Ève Laurent |
| Franz Rogowski | … | Pierre Laurent |
| Laura Verlinden | … | Anaïs Laurent |
| Toby Jones | … | Lawrence Bradshaw |
| Aurélia Petit | … | Nathalie |
| Hassam Ghancy | … | Rachid |
| Nabiha Akkari | … | Jamila |
| Joud Geistlich | … | Selin |
| Philippe du Janerand | … | Barin |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joulukuussa 2015 ranskalaislehdistö kertoi Michael Haneken palaavan yhteistyöhön Rakkaus-elokuvansa (2012) näyttelijöiden Isabelle Huppertin ja Jean-Louis Trintignantin kanssa uuteen elokuvahankkeeseen Happy End.[4] 12. helmikuuta 2016 Haneken pitkäaikainen tuottaja Margaret Ménégoz vahvisti, että elokuvan kuvaukset alkavat Pohjois-Ranskassa kesällä 2016.[5]
Happy Endin kuvaukset alkoivat Calais’n kaupungissa Pas-de-Calais’n departementissa 27. kesäkuuta 2016.[6][7] Calais’n lisäksi elokuvaa kuvattiin niin Douain ja Dunkerquen kaupungeissa Nordin departementissa, Varin departementissa kuin Lontoossakin, jossa kuvaukset kestivät kaksi päivää.[8] Happy Endin kuvaukset päättyivät elokuun lopulla.[7][8] Elokuvan budjettina oli 14 miljoonaa dollaria ja tuotantoyhtiöinä olivat sekä ranskalaiset Les Films du Losange, Arte France Cinéma ja France 3 Cinéma, saksalaiset X Filme Creative Pool, Westdeutscher Rundfunk ja Bayerischer Rundfunk, ranskalais-saksalainen Arte G.E.I.E. että itävaltalainen Wega Film.[1][9][10][11]
Julkaisu ja vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Happy End sai maailmanensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla Ranskassa 22. toukokuuta 2017.[1] Vaikka elokuva sai Cannesissa ristiriitaisen vastaanoton, se nousi esityksensä jälkeen saman tien Kultaisen palmun voittajasuosikkien joukkoon.[12][13] Kultaisella palmulla palkittiin lopulta Ruben Östlundin ohjaama The Square.[14] Elokuvan Saksan ensi-ilta oli Münchenin elokuvajuhlilla 25. kesäkuuta 2017.[15][16] Elokuva sai teatteriensi-iltansa Ranskassa 4. lokakuuta 2017, Itävallassa 6. lokakuuta 2017 ja Saksassa 12. lokakuuta 2017.[1][17][18] Elokuvan teatterilevittäjinä ovat Les Films du Losange Ranskassa, X Verleih AG Saksassa ja Filmladen Itävallassa.[1][6][17] Future Film on elokuvan teatterilevittäjänä Suomessa, ja ensi-ilta oli 9. helmikuuta 2018.[19] Elokuva on kiertänyt ja kiertää useita elokuvajuhlia, kuten vuoden 2017 Karlovy Varyn elokuvajuhlat Tšekissä.[11][20]
Happy End on saanut elokuvakriitikoilta myönteisen vastaanoton. Rotten Tomatoes -sivuston mukaan 68% kriitikoista on antanut elokuvalle positiivisen arvosanan 8,1/10 keskiarvolla.[21] Keräys perustuu 28 arviointiin.[21] Metacritic-sivuston mukaan 13 arvostelun perusteella elokuva on saanut 75 pistettä sadasta mahdollisesta.[22] Internet Movie Databasen 280 käyttäjää on antanut elokuvalle keskiarvon 7,5/10.[23]
Palkinnot ja ehdokkuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Palkinnot ja ehdokkuudet | |||
|---|---|---|---|
| Palkinto | Kategoria | Ehdokas | Tulos |
| Cannesin elokuvajuhlien Kultainen palmu | Paras elokuva | Michael Haneke | Ehdokkuus |
| Münchenin elokuvajuhlien ARRI/OSRAM | Paras kansainvälinen elokuva | Michael Haneke | Ehdokkuus |
| Sydneyn elokuvajuhlien Sydney Film Prize | Paras elokuva | Michael Haneke | Ehdokkuus |
Arvosteluja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Helsingin Sanomat Pertti Avola |
  |
[24] |
| Hufvudstadsbladet Sara Ehnholm Hielm |
|
[25] |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e HAPPY END filmsdulosange.fr. Les Films du Losange. Viitattu 7.7.2017. (ranskaksi)
- ↑ HAPPY END cineuropa.org. Cineuropa. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi)
- ↑ IN COMPETITION – FEATURE FILMS: HAPPY END festival-cannes.com. Festival de Cannes. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Michael Haneke Reteams With ‘Amour’ Duo Isabelle Huppert & Jean-Louis Trintignant For Refugee Film ‘Happy End’ indiewire.com. IndieWire. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Michael Haneke’s 'Happy End' launches at EFM screendaily.com. ScreenDaily. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Michael Haneke’s Calais-set 'Happy End' secures deals as shoot begins screendaily.com. ScreenDaily. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b That’s a wrap in Northern France for Happy End by Michael Haneke cineuropa.org. Cineuropa. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b An acting class with Isabelle Huppert lwlies.com. Little White Lies. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Happy End zelluloid.de. Zelluloid. Viitattu 7.7.2017. (saksaksi)
- ↑ Happy End filmaffinity.com. FilmAffinity. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Film Happy End / Happy End kviff.com. Karlovy Vary International Film Festival. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Yle Cannesissa: Kultainen palmu jaetaan illalla – voittavatko Ruotsi ja Suomi? yle.fi. YLE. Viitattu 7.7.2017. (suomeksi)
- ↑ ”Infoa tulvii ja samalla meistä on tullut yhä enemmän kuurosokeita” – Michael Haneken uutuuselokuva on synkkää tilitystä nyky-Euroopan tilasta hs.fi. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.7.2017. (suomeksi)
- ↑ Ruotsalainen satiiri voitti Cannesin elokuvajuhlien parhaan elokuvan palkinnon yle.fi. YLE. Viitattu 7.7.2017. (suomeksi)
- ↑ HAPPY END PREMIERE filmfest-muenchen.de. Filmfest München. Viitattu 7.7.2017. (saksaksi)
- ↑ FILMFEST MÜNCHEN: HAPPY END askhelmut.com. Ask Helmut. Viitattu 7.7.2017. (saksaksi)
- ↑ a b Happy End filminstitut.at. Österreichisches Filminstitut. Viitattu 7.7.2017. (saksaksi)
- ↑ Happy End (2017) spielfilm.de. Spielfilm. Viitattu 7.7.2017. (saksaksi)
- ↑ Future Film ( @future_film ) picaram.com. Picaram. Viitattu 7.7.2017. (suomeksi)
- ↑ Happy End unifrance.org. UniFrance. Viitattu 7.7.2017. (ranskaksi)
- ↑ a b HAPPY END (2017) rottentomatoes.com. Rotten Tomatoes. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Happy End metacritic.com. Metacritic. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Happy End (2017) imdb.com. Internet Movie Database. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi)
- ↑ Avola, Pertti: Suku hajoaa, Eurooppa vajoaa kriisiin. Helsingin Sanomat, 9.2.2018, s. B 5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.3.2018.
- ↑ Ehnholm Hielm, Sara: Alla vill dö. Hufvudstadsbladet, 9.2.2018, s. 18–19. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.3.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Happy End Les Films du Losangen sivuilla (englanniksi)
- Happy End AlloCinéssä (ranskaksi)
- Happy End Rotten Tomatoes -sivustolla (englanniksi)
- Happy End Metacriticissä (englanniksi)
| 1980-luku | Seitsemäs manner (1989) | ||||||
| 1990-luku | Bennyn video (1992) · 71 katkelmaa erään sattuman kronologiasta (1994) · Funny Games (1997) | ||||||
| 2000-luku | Pianonopettaja (2001) · Suden aika (2003) · Kätketty (2005) · Funny Games (2007) · Valkoinen nauha (2009) | ||||||
| 2010-luku | Rakkaus (2012) · Happy End (2017) | ||||||