Hammaslääketiede

Hammaslääketieteessä tutkitaan ihmisen hampaistoa.

Keskiaikaista hammaslääketiedettä.

Hammaslääkäri ja potilas.

Hammaslääketiede on lääketieteellinen tieteenala, joka tutkii purentaelimistön, hampaiston, suun ja leukojen anatomiaa eli rakennetta ja fysiologiaa eli toimintaa ja lisäksi suusairauksien, vammojen ja kehityshäiriöiden etiologiaa eli syntyä, diagnosointia eli syitä ja hoitoa.

Valtaosa hammaslääketieteen toiminnoista liittyy tavallisimpiin niin sanottuihin hammassairauksiin eli hammaskarieksen, ientulehduksen ja/tai niiden seurausten hoitoon. Tämän ohella hammaslääketiede edustaa erikoisaloineen ensisijaista asiantuntemusta myös monien muiden suun- ja leukojen alueen sairauksien diagnostiikassa sekä hoidossa. Näitä ovat leuka- ja kasvoluun murtumat, suun ja leukojen kasvaimet ja tulehdukset, leukojen alueen kasvu- ja kehityshäiriöt, suun limakalvosairaudet, leukanivelsairaudet, sylkirauhassairaudet sekä osa pään ja kasvojen kiputiloista. Koska suun alueen sairaudet monin tavoin heijastuvat myös muuhun elimistöön, on näiden hoidossa kysymys myös yksilön yleisen terveyden hoidosta.

Tieteenalan kehittyminen

Hammaslääketiede on yksi vanhimpia lääketieteen aloja. Sen kehitys alkoi 7000 ekr. Indus-kulttuurissa. Ajalta 5000 eaa. on löydetty ensimmäisiä keinoja hoitaa kariesta. 1300-luvulle asti ajateltiin niin sanottujen hammasmatojen olevan karieksen aiheuttajia. Vuonna 2006 ranskalaiset tutkijat löysivät näyttöä hampaan poraamisesta ajalta 9000 eaa. Egyptiläiset alkoivat 1700 eaa. hyödyntää paperia hampaiden hoitamisessa. He käyttivät sitä mm. hampaiden tasapainotukseen sekä reikien täyttämiseen. Egyptiläiset olivat myös ensimmäisiä, jotka alkoivat käyttämään hammassiltoja ankkuroimalla viereiset hampaat kiinni toisiinsa rautalangalla. Hesi-re on ensimmäinen hammaslääkäriksi nimeltä tunnistettu ihminen. Hän palveli työssään faarao Djoserin hallinnon aikana noin vuosina 2667–2648 eaa.

Hammaslääketieteen erikoisalat

Kliininen hammaslääketiede

• Parodontologia
• Kariologia ja endodontia
• Lasten hammashoito
• Protetiikka ja purentafysiologia

Diagnostinen hammaslääketiede

• Suupatologia
• Suuradiologia
• Suun mikrobiologia

Muut

• Oikomishoito
• Suu- ja leukakirurgia
• Terveydenhuolto

Katso myös

• Hammaslääkäri

Aiheesta muualla

• Hammaslääketiede (Opintoluotsi)
• Yliopistot, joissa voi opiskella hammaslääketiedettä
  • Helsingin yliopisto (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Turun yliopisto (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Oulun yliopisto (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Itä-Suomen yliopisto (Kuopio) (syksystä 2010 alkaen)