Gazan kaista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee maantieteellistä aluetta Palestiinassa. Gazalla on myös muita merkityksiä.
Gazan kaista
قطاع غزة
Qiṭāʿ Ġazza
רצועת עזה
Retzu‘at ‘Aza
lippu
lippu

Gazan kaistan sijainti.
Gazan kaistan sijainti.

Pääkaupunki Gaza
31°31′N, 34°27′E
Pinta-ala
– yhteensä 360 km² (sijalla )
– josta sisävesiä 0 %
Väkiluku (2011) 1 657 155 (sijalla )
– väestötiheys 4 118 as. / km²
Viralliset kielet arabia
Valuutta Egyptin punta (käytännössä)
(EGP)
Uusi Israelin sekeli (
ILS)
BKT (2009)
– yhteensä 768 milj. USD  (sijalla 119)
– per asukas 3 100 USD
Aikavyöhyke UTC +2
– kesäaika UTC +3
Lyhenne PS
Kansainvälinen
suuntanumero		 +970

Gazan kaista (arab. قطاع غزة‎, Qiṭāʿ Ġazza; hepr. ‏רצועת עזה‎, Retzu'at Aza) on 363 neliökilometrin kokoinen alue Egyptin ja Israelin rajalla Välimeren rannikolla. Se on ollut vuosina 1949–1956 Egyptin hallinnassa sekä vuosina 1956–1957 ja 1967–2005 Israelin hallinnassa. Alue kuuluu Länsirannan kanssa nimellisesti palestiinalaishallinnon alaisuuteen, mutta käytännössä sitä hallitsee islamistinen terroristijärjestö Hamas. Alueella asuu 1 957 062 palestiinalaista (heinäkuun 2021 arvio)[1]. Alue on jaettu viiteen kuvernoraattiin.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen kuuden päivän sotaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vuotta 1948 alue kuului brittiläiseen Palestiinan mandaattialueeseen. Sitä ei liitetty tuolloin perustettuun Israelin valtioon. Gaza tuli 1949 Egyptin hallintaan Yhdistyneiden kansakuntien valvonnassa. Suezin kriisin aikana se oli Israelin miehittämä lokakuusta 1956 maaliskuuhun 1957.

Israelin miehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israel miehitti Gazan uudelleen kuuden päivän sodassa vuonna 1967, jolloin siellä oli noin 400 000 Israelin alueelta siirtynyttä arabipakolaista ja Yhdistyneiden kansakuntien valvontajoukkoja. Tällöin tuhoutui alueen keskus, jo Vanhassa testamentissa mainittu kauppapaikka Gazan kaupunki (noin 120 000 asukasta). Egyptin ja Israelin solmiman 17. syyskuuta 1978 Camp Davidin rauhansopimuksen perusteella piti Israelin hallussaan pitämien Gazan ja Länsirannan tulevaisuudesta sopia palestiinalaisten, Israelin, Egyptin ja Jordanian kesken viiden vuoden siirtymäajoin, mutta ratkaisu lykkääntyi ja alue jäi aina vuoteen 2005 asti Israelin haltuun vallinnein ehdoin. Gazan kaistalla ja Egyptillä ei ollut yhteistä rajaa ennen syyskuuta 2005, jolloin Israel luovutti valvomansa niin kutsutun Philadelphia-käytävän Gazan rajalla Egyptin rajavalvontaviranomaisille.

Juutalaissiirtokuntien tyhjentäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) kanssa solmitun sopimuksen mukaan Gazan alue sai 1994 itsehallinnon ja Israelin joukot vetäytyivät sieltä. Ne palasivat myöhemmin uudelleen suojaamaan sinne muuttaneita juutalaissiirtokuntalaisia.

Pääministeri Ariel Sharonin rauhanpyrkimysten osana Israel lakkautti siirtokuntansa Gazassa ja vetäytyi sieltä 12. syyskuuta 2005. Vanhimmat siirtokunnat olivat toimineet 37 vuotta, ja niissä asui lähes 9000 juutalaista. Samalla lakkautettiin neljä Länsirannan siirtokuntaa. Gazan siirtokunnissa oli 4000 kasvihuonetta, jotka olivat työllistäneet 3500 palestiinalaista.[2] Israelin vetäytymisen jälkeen kasvihuoneet joutuivat ryöstelyn kohteeksi. Siihen osallistuivat myös Gazan poliisit. [3]

Palestiinalainen kansanedustaja ja tutkija Hanan Ashrawi katsoi, että Sharonin toimet olivat yritys tuhota edellytykset palestiinalaisvaltiolta ja lupa jatkaa raakaa päivittäistä hyökkäystä palestiinalaisia vastaan.[4]

Sisällissota ja Hamasin hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamas voitti kesällä 2006 järjestetyt palestiinalaishallinnon vaalit ja tämän perusteella muodostettiin Hamasin johtama hallitus pääministerinä Isma’il Haniyya, jota Israel eikä sitä tukeva Yhdysvallat hyväksynyt. Ongelman ratkaisemiseksi muodostettiin Hamasin ja Fatahin yhteishallitus, jonka hallituskausi päättyi siihen, että Hamas otti haltuunsa taistelemalla Fatahin asemat Gazassa ja palestiinalaishallinnon puheenjohtaja Mahmud Abbas erotti hallituksen. Gaza jäi kesällä 2007 kokonaan Hamasin haltuun, kun taas Länsiranta on edelleen Fatahin johtaman hallituksen hallussa.

Israel vastasi Hamasin valtaannousuun asettamalla Gazan saartoon. Saarto katkesi väliaikaisesti 23. tammikuuta 2008, kun palestiinalaistaistelijat räjäyttivät suuren osan kaistan ja Egyptin välisestä rajamuurista 10 km:n pätkän ja alueen asukkaat ryntäsivät Egyptiin ostamaan ruokaa ja tavaroita. Israelin hallitus vaati Egyptiä sulkemaan rajan.[5]

Egypti ja Israel estivät muun muassa kaasun ja polttoaineiden viennin alueelle. Veden puhdistukseen tarvittavien kemikaalien ehtyessä eräin paikoin alueella saatiin vain kahdeksan tunnin ajan vettä viikossa, ja alueen viemärien jätevedet lasketaan puhdistamattomina Välimereen.[6]

Israelin ylläpitämän Gazan saarron läpi lasketaan vain tiettyjä tuotteita, eikä listaa siitä mikä on sallittua tai kiellettyä ole ikinä julkisesti esitetty. Israelin viranomaisten tiedetään pitävän kirjaa ja arviota Gazan asukkaiden päivittäisestä kaloritarpeesta iän ja sukupuolen mukaan.[7]

Hamasin ja Israelin välille sovittiin 19. kesäkuuta 2008 kuusikuukautinen tulitauko.[8]

Gazan sodat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gazan kaistalta ammutut raketit 2001–2021.

"Valettu lyijy" 2008

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Operaatio Valettu lyijy

Tulitauon umpeuduttua Israel aloitti 27. joulukuuta 2008 hyökkäyksen Gazan kaistalle sieltä ammutun toistuvan rakettitulen vuoksi. Gazan sotana tunnettu hyökkäys Operaatio Valettu lyijy[9] kesti 22 vuorokautta alkaen ensimmäisestä ilmahyökkäyksestä 27. joulukuuta 2008 ja päättyen Israelin yksipuoliseen tulitaukoilmoitukseen 17. tammikuuta. Sodassa kuoli 1400 palestiinalaista ja 13 israelilaista.[10]

Amnesty International syytti Israelin armeijaa ja Hamasia raportissaan Gazan sotaan liittyvistä sotarikoksista kuten ihmiskilpien käytöstä ja aseettomien siviilien tietoisesta tappamisesta.[11] Israelin mukaan Amnestyn raportti oli puolueellinen ja lankesi ”Hamasin kylvämään propagandaan”.[10] Myös israelilainen Breaking the Silence -kansalaisjärjestö raportoi Israelin armeijan piittaamattomuudesta siviilejä kohtaan.[12]

"Puolustuksen tukipylväs" 2012

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Operaatio Puolustuksen tukipylväs

Marraskuussa 2012 Israel aloitti operaation ”Puolustuksen tukipylväs” Gazan kaistalle Hamasin raketti-iskujen takia. Operaation alkuvaiheessa Gazaa hallitsevan Hamas-puolueen sotilasjohtaja Ahmed Jabari kuoli ilmapommituksessa[13]. Israel oli myös siirtänyt joukkonsa lähemmäksi Gazan rajaa ja valmistautui maahyökkäykseen tarvittaessa. 21. marraskuuta 2012 osapuolet solmivat aselevon. Siihen mennessä iskuissa oli kuollut 160 palestiinalaista ja kuusi israelilaista.[14]

"Suojaava reuna" 2014

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Operaatio Suojaava reuna

Hamas perusti Länsirannalle yhteishallinnon al-Fatahin kanssa, minkä Israel tuomitsi terrorismia lisäävänä. 12. kesäkuuta kolme israelilaista nuorta siepattiin ja tapettiin liftausmatkalla Länsirannalla. Israel syytti veriteosta Hamasia, ja pidätti satoja Länsirannan Hamas-aktivisteja. Hamas vastasi Israelin toimiin lisäämällä rakettitulitustaan Gazasta Israeliin. Vastauksena tähän Israel aloitti 7. heinäkuuta vuonna 2014 laajat ilmahyökkäykset nimellä ”Operaatio suojaava reuna” moukaroiden Gazaa pudottamalla sinne satoja tonneja räjähteitä. Israel ilmoitti operaationsa syyksi Hamasin Gazasta Israeliin suoja-aidan läpi kaivamat hyökkäystunnelit[15].

Gazan islamilaistaistelijat vastasivat ilmahyökkäyksiin ampumalla lisää raketteja Israeliin, parissa viikossa yli tuhat. Nämä tappoivat pari siviiliä. Israelin operaatio tappoi satoja.Israel käytti erikoisjoukkojaan 13. heinäkuuta[16] ja aloitti täyden maahyökkäyksen iltayöstä 17. heinäkuuta 2014[17][18].

Maasodassa kuoli verisenä päivänä 20. heinäkuuta 13 Israelin sotilasta ja 87 palestiinalaista, joista Shejaiyan alueen pommituksissa 67.[19]

Israelin pääministeri Netanjahu ei aikonut perääntyä kansainvälisen painostuksen alla. YK tuomitsi Israelin toimet[20], mutta monet länsivallat tukivat niitä[21]. Ensimmäiset merkit Israelin vetäytymisestä alkoivat näkyä 2. elokuuta[22], koska Israel oli saanut hyökkäystunnelit paikallistettua ja tuhottua. Tällöin oli kuollut melkein 1700 palestiinalaista ja 66 israelilaista[22].

Mielenosoitukset 2018–2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

30. maaliskuuta 2018 Gazassa aloitettiin rauhanomaiset mielenosoitukset, joissa vaadittiin oikeutta pakolaisten kotiinpaluulle, ja joiden oli määrä päättyä toukokuun puolessavälissä marssiin Israelin rajalle Israelin perustamisen ja Nakban 70-vuotispäivänä. Mielenosoitukset jatkuivat kuitenkin viikoittain lähes 20 kuukautta joulukuuhun 2019. Israelin joukot vastasivat mielenosoituksiin luodeilla ja kyynelkaasulla. 200 palestiinalaista kuoli ja yli 6300 sai vammoja luodeista.[23][24][25]

Hamasin hyökkäys 2023

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Hamasin hyökkäys Israeliin 2023

Hamas aloitti lauantaina 7. lokakuuta vuonna 2023 hyökkäyksen Israeliin. Se oli voimakkaampi kuin mikään aiempi Hamasin tekemä isku.

Hamas ampui suuren määrän raketteja Israeliin ja sen militantit tunkeutuivat Israeliin.[26] Terroristit pääsivät jopa kymmenien kilometrien päähän Gazan rajasta. Hamas surmasi Israelin sotilaita ja siviilejä joukoittain ja otti panttivankeja.[27][28] Hamasin operaatio oli Israelin tiedustelulle täydellinen yllätys. Hyökkäys tappoi Israelissa kahdessa päivässä yli 600 ihmistä. [29]

Israel julisti sotatilan. Armeija vastasi Hamasille rajuin ilmaiskuin Gazaan. [30][31] Armeija aloitti maaoperaation. Israel määräsi Gazan täyteen saartoon, jolloin se kielsi sähköt sekä ruuan ja polttoaineen kuljetuksen.[32]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gazan suurmoskeija Gazan kaupungissa.

Pääosa Gazan vajaasta kahdesta miljoonasta asukkaasta on muslimeja. Kristittyjä on yhä pienenevä osa, vuonna 2018 alle promille, noin 1 100, kun vielä kymmenen vuotta aikaisemmin heitä oli noin 3 000. Kristityt ovat lähinnä ortodokseja ja roomalaiskatolisia. Väheneminen johtuu siitä, että kristityt muuttavat muualle, mihin syitä on monia, kuten pakkokäännytykset ja muut elämää hankaloittavat asiat. [1][33] Valtaosa muslimeista on sunnalaisia.

Suurimmat asutuskeskukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gazan kaistalla sijaitsevia asutuskeskuksia ovat Beit Hanun (بيت حانون), Beit Lahia (بيت لاهية), Deir al-Balah (دير البلح), Gaza (غزة), Jabalia (جباليا), Khan Yunis (خان يونس) ja Rafah (رفح).

Yhdistyneiden kansakuntien UNRWAn mukaan Gazan kaistalla oli 1 476 706 rekisteröityä pakolaista. Pakolaisleirejä oli kaikkiaan kahdeksan.[34]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ship to Gaza, avustusjärjestö joka lähetti laivasaattueen Gazaan

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Gaza Strip – Middle East CIA – The World Factbook. 30.4.2021. US Government. Viitattu 16.5.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Spencer 2019, s. 179-180
  3. ↑ From Associated Press: Palestinians in Gaza Loot Greenhouse Equipment Los Angeles Times. 14.9.2005. Viitattu 6.3.2023.
  4. ↑ Miren Gutierrez: Tutkija: Israel harhauttaa Gazasta vetäytymisellään Maailma.net. 29.10.2004. Viitattu 6.3.2023.
  5. ↑ Gazans make new border wall hole BBC News. 25.1.2008. Viitattu 2.1.2009. (englanniksi)
  6. ↑ Gaza Strip shortages bite hard BBC News. 2.5.2008. Viitattu 2.1.2009. (englanniksi)
  7. ↑ Franks, Tim: Details of Gaza blockade revealed in court case BBC News. 3.5.2010. Viitattu 16.4.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Israel agrees to Gaza ceasefire BBC News. 18.6.2008. Viitattu 2.1.2009. (englanniksi)
  9. ↑ سباق دبلوماسي لوقف الهجوم على غزة 5.1.2009. BBC Arabic. Viitattu 27.1.2009.
  10. ↑ a b Amnesty: Israel teki sotarikoksia Uusi Suomi. 2.7.2009. Viitattu 18.5.2014.
  11. ↑ Israel/Gaza – Operation ’Cast Lead’: 22 days of death and destruction. 2009. Amnesty International. Arkistoitu 24.5.2014. Viitattu 18.5.2014. (englanniksi)
  12. ↑ Huusko, Jukka: Järjestö: Israelin piittaamattomuus siviileistä oli järjestelmällistä Gazassa Helsingin Sanomat. 15.7.2009. Viitattu 16.4.2020.
  13. ↑ Törmä, Matti: Suomalaiskuvaaja Gazassa: "Ihmiset ovat valmiita taistelemaan" Yle Uutiset. 15.11.2012. Viitattu 16.4.2020.
  14. ↑ Hamas: Israelin tulitus tappoi palestiinalaisen Iltalehti. 23.11.2012. Viitattu 16.4.2020.
  15. ↑ Kataja-Lian, Marika: Israelilaisministeri: Ei tulitaukoa ennen kuin kaikki tunnelit on tuhottu Yle Uutiset. 22.7.2014. Viitattu 16.4.2020.
  16. ↑ Israelin erikoisjoukot tulitaistelussa Gazassa – Israelin ilmaiskuissa Gazaan kuollut jo yli 160, haavoittuneita tuhat. Helsingin Sanomat. 13.7.2014. Arkistoitu 15.7.2014. Viitattu 16.4.2020.
  17. ↑ Kataja-Lian, Marika : Israel aloitti maahyökkäyksen Gazaan  Yle Uutiset . 17.7.2014 . Viitattu 16.4.2020.
  18. ↑ Israel laajentaa maahyökkäystään Gazassa – Operaatio vaatinut liki 360 uhria. Aamulehti. 20.7.2014. Arkistoitu 26.7.2014. Viitattu 16.4.2020.
  19. ↑ Blencowe, Annette: Gazassa verinen päivä – Israel kertoo 13 sotilaansa kaatuneen Yle Uutiset. 20.7.2014. Viitattu 16.4.2020.
  20. ↑ Myös Libanonista ammuttu raketteja Israeliin – Gazan kuolonuhrien määrä noussut sataan – YK tuomitsee Israelin iskut siviilejä vastaan. Helsingin Sanomat. 11.7.2014. Arkistoitu 11.7.2014. Viitattu 16.4.2020.
  21. ↑ Merkel: Israelilla oikeus puolustaa itseään  Yle Uutiset . 18.7.2014 . Viitattu 16.4.2020.
  22. ↑ a b Nurminen, Jussi: Israel vetää joukkojaan Gazasta Yle Uutiset. 2.8.2014. Viitattu 16.4.2020.
  23. ↑ Organisers say Gaza protests to be scaled back Al Jazeera. 26.12.2019. Viitattu 19.10.2023. (englanniksi)
  24. ↑ Alouf, Rushdi Abu & Tarnopolsky, Noga: 15 Palestinians reported killed by Israeli fire as Gaza border protest builds The Los Angeles Times. 30.3.2018. Viitattu 19.10.2023. (englanniksi)
  25. ↑ After a year of protests in Gaza: 11 Military Police investigations, 1 charade (pdf) B’Tselem position paper. March 2019. Viitattu 19.10.2023. (englanniksi)
  26. ↑ Israelin pääministeri: Olemme sodassa – Gazasta ammutut raketit tappaneet useita, jopa kymmeniä israelilaisia siepattu Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  27. ↑ Hamasin hyökkäys | ”Henkivakuutus” – Näistä syistä Hamas on ottanut ennätysmäärän panttivankeja Helsingin Sanomat. 9.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  28. ↑ Hamasin hyökkäys | Festivaaleilla juhlineet juoksivat pakoon Hamasin taistelijoita: Ainakin 260 ihmistä sai surmansa Helsingin Sanomat. 9.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  29. ↑ Toimittajalta: Gazan painekattila räjähti yle.fi. Viitattu 9.10.2023.
  30. ↑ Israel iskenyt satoihin kohteisiin, rintamalle tulossa neljä divisioonaa joukkoja Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  31. ↑ Israelin vastaus Gazan hyökkäykseen tulee muuttamaan Lähi-itää, sanoo Netanjahu Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  32. ↑ Gazaan täysi saarto: sähköt sekä ruoka- ja polttoainetoimitukset katkaistaan Etelä-Suomen Sanomat. 9.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  33. ↑ Huusko, Jukka: Kristittyjen määrä hupenee vauhdilla saarretussa Gazassa –”Kun pääsee hetkeksi pois, tuntuu kuin pääsisi vankilasta lomalle”. Helsingin Sanomat, 30.7.2018, s. A20–A21. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2020.
  34. ↑ Where we work - Gaza strip UNRWA. Viitattu 27.1.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gazan kaista.
Itsenäiset valtiot
Itsehallintoalueet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gazan_kaista&oldid=22708999”