Etelä-Saimaa
| Etelä-Saimaa | |
|---|---|
 |
|
| Lehtityyppi | sanomalehti |
| Julkaisija | Kaakon Viestintä Oy |
| ISSN | ISSN 0357-0975 |
| Levikki |
 18 737 (LT 2017)[1] |
| Kokonaislevikki |
20 370 (LT 2017)[1] |
| Perustettu | 1885 / 1914 |
| Päätoimittaja | Pekka Lakka v.a. |
| Sitoutuneisuus |
sitoutumaton (1918–1944 edistyspuolue) (1944–1993 keskustapuolue) |
| Kotikunta | Lappeenranta |
| Kotimaa | Suomi |
| Sivukoko | tabloidi |
| Ilmestymistiheys | päivittäin |
| Kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Etelä-Saimaa (ES) on Keskisuomalainen-konserniin kuuluvan Kaakon Viestinnän julkaisema seitsemän kertaa viikossa ilmestyvä sanomalehti.[2] Lehden kotipaikkakunta on Lappeenranta ja ensisijainen toiminta-alue Etelä-Karjala. Vuonna 2016 painetun lehden levikki oli 18 737 kappaletta[1], ja sillä oli päivittäin noin 47 000 lukijaa[3].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lappeenrantalaisen sanomalehden historia alkaa vuodesta 1885, kun Lappeenrannan Uutiset -lehti perustettiin. Se sai vuonna 1895 kilpailijan, Itä-Suomen Sanomat, mutta lehdet yhdistyivät jo vuonna 1899.[4] Uusi Itä-Suomen Sanomat ryhtyi niin sanotun sortokauden jälkeen muodostetun laillisuuslinjaa ajaneen nuorsuomalaisen puolueen äänenkannattajaksi. Lehti joutui lakkautetuksi ensimmäisen maailmansodan aikana joulukuussa 1914. Itä-Suomen Sanomien tilalle perustettiin pian uusi lehti, Etelä-Saimaa, josta Suomen itsenäistyttyä tuli nuorsuomalaisten seuraajan, edistyspuolueen äänenkannattaja. Etelä-Saimaan näytenumero julkaistiin joulukuussa 1914, ja lehden ensimmäinen varsinainen numero ilmestyi 15. helmikuuta 1915.[4]
Edistyspuoluelainen Etelä-Saimaa oli varsin poliittinen lehti ja ajoi sotienvälisenä aikana kiivaasti laillisuuslinjaa kaikenlaisia ääriliikkeitä vastaan. Toisen maailmansodan aikaan lehti kuitenkin vaihtoi omistajaa, ja samalla sen puoluekanta muuttui maalaisliittolaiseksi. Etelä-Saimaa alkoi ilmestyä joka päivä vuonna 1954.[4] Sotien jälkeen nyt maalaisliiton (myöhemmän keskustapuolueen) maakuntalehti pysytteli epäpoliittisella linjalla muuttuen vasta 1980-luvulla kantaa ottavammaksi. Lehden pitkäaikainen päätoimittaja vuodesta 1960 aina vuoteen 1992 asti oli Lauri Sarhimaa.[5] Väliaikaisena päätoimittajana oli Jyrki Nuottimäki ennen kuin Kari Väisänen aloitti päätoimittajana marraskuussa 1992[6]. Pekka Lakka tuli uudelleen Etelä-Saimaan päätoimittajaksi vuonna 2006[7].
1990-luvun vaihteessa Etelä-Saimaa joutui taloudellisiin vaikeuksiin, ja se myytiin lopulta Sanoma Osakeyhtiölle. Useimpien maakuntalehtien luopuessa samaan aikaan puoluesidonnaisuuksistaan lakkasi Etelä-Saimaakin vuonna 1993 olemasta keskustan äänenkannattaja ja muuttui sitoutumattomaksi.[4] Vuonna 1927 perustettu, kuudesti viikossa ilmestynyt imatralainen Ylä-Vuoksi yhdistyi Etelä-Saimaaseen vuonna 1993.
Sanoma Lehtimedian maakuntalehdet Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat ja Kymen Sanomat siirtyivät tabloid-kokoon 9. huhtikuuta 2013.[8]
Etelä-Saimaa siirtyi huhtikuussa 2014 tehdyn esisopimuksen toteutuessa Länsi-Savo-konserniin, kun Sanoma Lehtimedia Oy:stä, Sanoman painoyhtiöistä Saimaan Lehtipaino Oy:stä, Lehtikanta Oy:stä ja Länsi-Savon omistamasta Etelä-Savon Viestintä Oy:stä koottiin yksi yhtiö Kaakon Viestintä Oy. Aluksi Sanoman omistus yhtiöstä oli 49 prosenttia, mutta helmikuussa 2019 omistus siirtyi kokonaan Länsi-Savo Oy:lle.[9] Huhtikuussa 2019 Keskisuomalainen Oyj osti Länsi-Savo Oy:n mediatoiminnot ja myös Kaakon Viestinnän.[10]
Etelä-Saimaa tekee laajaa toimituksellista yhteistyötä samaan konserniin kuuluvien Kouvolan Sanomien ja Kymen Sanomien kanssa. Lehdillä oli vuosina 2009–2016 yhteinen vastaava päätoimittaja, Pekka Lakka, ja lehdillä on niihin kaikkiin sisältöjä tuottava yhteistoimitus, jossa työskentelee kymmenkunta toimittajaa. Vuodesta 1998 vuoden 2009 tammikuuhun saakka lehdet julkaisivat yhdessä Seepra-viikkoliitettä.[11] Lakka siirtyi huhtikuussa 2016 Kaakon Viestinnän sisältöjohtajaksi ja Etelä-Saimaa, Kouvolan Sanomat ja Kymen Sanomat saivat samalla paikalliset vastaavat päätoimittajat. Etelä-Saimaan vastaavaksi päätoimittajaksi nimitettiin Eeva Sederholm,[12] joka siirtyi keväällä 2022 A-lehtien sisältöpäälliköksi.[13] Hänen jälkeensä väliaikaiseksi päätoimittajaksi tuli Pekka Lakka.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Levikkitrendihaku Media Audit Finland. Arkistoitu 25.2.2017. Viitattu 1.4.2018.
- ↑ Läjä isoja lehtiä yksiin käsiin: Keskisuomalaisen haltuun 6 sanomalehteä Kaakkois-Suomesta, Yle.fi, uutiset, 5.4.2019
- ↑ KMT 2017 lukijamäärät ja kokonaistavoittavuus Media Audit Finland. Arkistoitu 4.4.2018. Viitattu 1.4.2018.
- ↑ a b c d Historia Sanoma Lehtimedia. Arkistoitu 9.5.2013. Viitattu 1.7.2012.
- ↑ Irja Hämäläinen, Risto Rantala, Hannakatri Hollmén (toim.): Kuka kukin on 1994, s. 863. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-12833-7
- ↑ Eino Käyhkö, Kari Väisänen aloittaa Etelä-Saimaan päätoimittajana marraskuun puolivälissä, Helsingin Sanomat 16.9.1992, viitattu 9.7.2022
- ↑ Hänninen, Jyri: Pekka Lakka valittiin Etelä-Saimaan päätoimittajaksi esaimaalehtiartikkelit.fi. 23.05.2006. Arkistoitu 20.3.2016. Viitattu 12.12.2009.
- ↑ Kivimäki, Petri: Etelä-Saimaa muuttui tabloid-kokoiseksi yle.fi. 9.4.2013. Yle Etelä-Karjala. Viitattu 13.4.2013.
- ↑ Länsi-Savo Oy:n ja Sanoma Media Finland Oy:n kauppa on saatettu loppuun Länsi-Savo. 27.2.2019. Viitattu 15.8.2019.
- ↑ Kaakon Viestintä: Etelä-Saimaan omistus siirtyy Keski-Suomeen Etelä-Saimaa. 5.4.2019. Viitattu 15.8.2019.
- ↑ Seepran ilmestyminen viikkoliitteenä päättyy esaimaa.fi. 12.1.2009. Etelä-Saimaa. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 1.7.2012.
- ↑ Etelä-Saimaan uudeksi päätoimittajaksi Eeva Sederholm Etelä-Saimaa. 17.3.2016. Kaakon Viestintä. Arkistoitu 20.3.2016. Viitattu 17.3.2016.
- ↑ Mari Pajari, Etelä-Saimaan päätoimittaja vaihtuu – Eeva Sederholm siirtyy uusiin tehtäviin aikakauslehtien pariin, Etelä-Saimaa 26.1.2022, viitattu 9.7.2022
- ↑ Laatikko alhaalla. Etelä-Saimaa 2.6.2022, viitattu 9.7.2022