Boksitogorsk

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Boksitogorsk
Бокситого́рск
vaakuna
vaakuna

Boksitogorsk

Koordinaatit: 59°28′25″N, 33°50′48″E

Valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Leningradin alue
Piiri Boksitogorskin kunnallispiiri
Väkiluku (2010) 16 593
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
Postinumero 187650, 187651
Suuntanumero(t) +7 81366









Boksitogorsk (ven. Бокситого́рск) on kaupunki ja kunnallispiirin hallintokeskus Venäjän Leningradin alueen itäosissa Boksitogorskin piirissä. Kaupunki sijaitsee 206 kilometriä Pietarista itään pienen Pjardomljajoen (ven. Пярдомля) varrella, joka Laatokkaan laskevan Säsjoen sivujoki. [1][2]Asukkaita kaupungissa oli 16 593 (vuonna 2010, asukkaita koko kunnallispiirissä 53 469).[3]

1500-luvulla seudulla sijaitsi Pjardomin pogosta. Nykyinen kaupunki on saanut alkunsa bauksiittiesiintymien yhteyteen vuonna 1929 syntyneestä Boksityn taajamasta. Vuonna 1935 se sai kaupunkimaisen taajaman statuksen nimellä Boksitorgorsk. Vuonna 1950 siitä tuli kaupunki ja vuonna 1952 samannimisen piirin keskus.lähde?

Lähellä sijaitsevien bauksiittiesiintymien mineraali jalostetaan Rusal-konserniin kuuluvassa alumiinitehtaassa kaupungin lounaisosissa. [2] Kaupungissa on myös kemian tehdas, betonirakennetehdas ja elintarviketeollisuutta. Kaupungissa toimii kotiseutumuseo.lähde?

Boksitogorskiin johtaa sivuraide pohjoisesta Pietarin ja Vologdan välisen rautatien Bolšoi Dvorin asemalta, mutta sitä käytetään lähinnä tavaraliikenteeseen. [2][4] Noin 11 kilometriä kaupungista pohjoiseen kulkee Uuden Laatokan ja Vologdan välinen maantie (A-114), jonne on kaksi erillistä tieyhteyttä Boksitogorskista.[2]

  1. Ленинградская область. Санкт-Петербург. Большой автодорожный и справочный Атлас. Масштас 1:160 000, 1:240 000, 1: 90 000. ООО "Дискус Медиа", Санкт-Петербург, 2008. ISBN 978-5-940-59043-9. (venäjäksi)
  2. a b c d Ленинградская область. Районные центры. Атлас для водителей. Масштас 1:120 000, районные центры 1: 18 000. Выпуск 13 (2011-1). Санкт-Петербург, Издательство ЗАО "Карта" Лтд. ISBN 978-5-900006-99-4. (venäjäksi)
  3. Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) ISBN 978-5-902339-98-4. 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. Viitattu 21.2.2012. (venäjäksi)
  4. Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. Масштас 1:750 000...1:35 000 000. Омск, ул. Таубе Но 21, 644099 Омск. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]