Baškiirin kieli
| Baškiiri (Baškort) | |
|---|---|
 "Baškort" sen kolmella eri kirjaimistolla |
|
| Oma nimi |
башҡорт теле, başqort tele / башҡортса, başqortsa Башкирский язык, baškirskiy jazyk (ven). |
| Tiedot | |
| Alue | Baškortostan, muu Venäjä, Kazakstan, Uzbekistan |
| Virallinen kieli | Baškortostan |
| Puhujia | 1 451 340[1] |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | turkkilaiset kielet |
| Kieliryhmä | kiptšakkilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ba |
| ISO 639-2 | bak |
| ISO 639-3 | bak |
Baškiirin tai baškortin kieli[2] (башҡорт теле, başqort tele / башҡортса, başqortsa) on Venäjän Baškortostanissa ja muualla Uralin alueella asuvien baškiirien puhuma turkkilainen kieli. Sillä on virallinen asema Baškortostanin tasavallassa.
Levinneisyys ja puhujamäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtenäistä baškiiriasutusta on Baškortostanin lisäksi Tšeljabinskin, Orenburgin, Sverdlovskin, Kurganin ja Tjumenin alueilla sekä Permin aluepiirissä. Huomattavia baškiiriryhmiä asuu myös muualla Venäjällä sekä entisissä Neuvostoliiton tasavalloissa.[3] Vuonna 1989 Neuvostoliitossa laskettiin olevan 1 449 200 baškiiria, joista 863 800 asui Baškortostanissa. Baškiirin kielen puhujia oli Venäjällä 1 018 400 henkeä.[4] Venäjän baškiireista 72,8 % ilmoitti äidinkielekseen baškiirin, 16,9 % tataarin ja 10,1 % venäjän. Toisena kielenään venäjää puhui 72,6 % ja tataaria 9,4 %.[5]
Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 1 673 400 baškiiria[6] ja 1 379 700 baškiirin kielen puhujaa.[7] Kansallisuudeltaan baškiireista 94,5 % osaa venäjää,[8] 71,3 % baškiiria ja 31,3 % tataaria. Tataareista baškiiria puhuu 2,5 %.[9] Baškortostanissa kieltä osaavat myös monet venäläiset, tšuvassit, marit ja udmurtit. Tasavallan koko väestöstä venäjää taitaa 96,4 %, tataaria 34,0 % ja baškiiria 25,8 %.[10][11]
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 1 152 400 baškiirin puhujaa[12].
Historia ja murteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baškiiri (baškortti) kuuluu turkkilaisten kielten kiptšakkilaisen ryhmän kiptšakkilais-bolgaarilaiseen alaryhmään. Sen lähin sukukieli on tataari, jonka kanssa sillä on paljon foneettisia, kieliopillisia ja sanastollisia yhtenevyyksiä.[13] Tärkein erottava piirre ovat säännölliset konsonanttivastaavuudet, esim. tataarin qız (кыз) – baškiirin qıdh (ҡыҙ) ’tyttö’, pıçaq (пычак) – bısaq (бысаҡ) ’veitsi’, bas- (бас-) – bath- (баҫ-) ’painaa’, sıyer (сыер) – hıyır (һыйыр) ’lehmä’.[14] Baškiirille ominaisia äänteitä ovat interdentaaliset spirantit [θ] ja [ð], jotka vastaavat englannin th-kirjainyhtymän ääntämistä. Sanastossa on iranilaisia, suomalais-ugrilaisia ja mongolilaisia lainoja. Kieli jakautuu itäiseen, eteläiseen ja koilliseen päämurteeseen, joissa erotetaan useita alamurteita.[15]
Baškiirin ja tataarin vertailua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "Pian on kesä ja meillä tulee olemaan hauskaa poimiessa mansikoita"
baš. Tizzän yäy yetä, räxätlänep yer yeläge yıyırbız (Тиҙҙән йәй етә, рәхәтләнеп ер еләге йыйырбыҙ).
tat. Tizdän cäy citä, räxätlänep cir ciläge cıyarbız (Тиздән җәй җитә, рәхәтләнеп җир җиләге җыярбыз).
- "Vaikka lehti ei liiku ilman tuulta, mitään ei tapahdu ilman syytä"
baš. Yelhez yapraq ta helkenmäy, säbäphez ber nämä lä bulmay (Елһеҙ япраҡ та һелкенмәй, сәбәпһеҙ бер нәмә лә булмай).
tat. Cilsez yafraq ta selkenmi, säbäpsez bernärsä dä bulmıy (Җилсез яфрак та селкенми, сәбәпсез бернәрсә дә булмый).
- "Tee on maukasta, kun juot sitä kukkakupista"
baš. Säskäle sınayaqtan eskändä säy tämle bula (Сәскәле сынаяҡтан ескәндә сәй тәмле була).
tat. Çäçkäle çınayaqtan eçkändä çäy tämle bula (Чәчкәле чынаяктан ечкәндә чәй тәмле була).[16]
Kirjakieli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baškiirit käyttivät 1500-luvulta lähtien yleisturkkilaisen kirjakielen türkin alueellista muotoa. 1900-luvun alussa otettiin käyttöön tataarin kirjakieli. Baškiirin kirjakieli luotiin 1920-luvulla kansallisen puhekielen, Volgan-Uralin türkin ja suullisen kansanperinteen pohjalta. Aluksi käytettiin arabialaista ja vuodesta 1928 lähtien latinalaista kirjaimistoa. Vuonna 1940 siirryttiin kyrilliseen aakkostoon, jota on täydennetty lisämerkeillä ғ, ҙ, ҡ, ң, ө, ҫ, ү, һ ja ә.[17]
Baškiirin kirjaimisto
| А а | Б б | В в | Г г | Ғ ғ | Д д | Ҙ ҙ | Е е |
| Ё ё | Ж ж | З з | И и | Й й | К к | Ҡ ҡ | Л л |
| М м | Н н | Ң ң | О о | Ө ө | П п | Р р | С с |
| Ҫ ҫ | Т т | У у | Ү ү | Ф ф | Х х | Һ һ | Ц ц |
| Ч ч | Ш ш | Щ щ | Ъ ъ | Ы ы | Ь ь | Э э | Ә ә |
| Ю ю | Я я |
Vuonna 1999 hyväksytyn Baškortostanin kielilain mukaan baškiiri on tasavallan toinen virallinen kieli venäjän kielen rinnalla. Baškiiriksi julkaistaan oppi- ja lastenkirjoja sekä kauno- ja tietokirjallisuutta. Baškortostanissa kieltä käytetään alkeis- ja keskikoulujen opetusvälineenä tai sitä opetetaan aineena. Lukuvuonna 1998–99 tasavallan baškiirinkielisissä kouluissa opiskeli 39 % oppilaista ja lisäksi 35 % opiskeli kieltä aineena. Baškiiria opetetaan aineena myös Kurganin, Orenburgin, Saratovin ja Tšeljabinskin alueilla. Vuonna 1993 kielellä ilmestyi 27 sanoma- ja 7 aikakauslehteä. Merkittävimpiä ovat päivälehti Bašqortostan, nuorisolehdet Jäšlek ja Šoŋqar, kirjallisuuslehti Agizel ja naistenlehti Bašqortostan qyzy. Radiossa ja televisiossa lähetetään baškiirinkielisiä ohjelmia. Baškortostanissa toimii viisi baškiirinkielistä ammattiteatteria. Kieltä käytetään jonkin verran myös viranomaisten toiminnassa.[18][19]
Nykytilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Baškiirit muodostavat nimikkotasavaltansa väestöstä alle kolmanneksen ja yli neljännes heistä asuu sen rajojen ulkopuolella. Noin neljäsosa baškiireista puhuu äidinkielenään tataaria tai venäjää.[20] Monikansallisessa tasavallassa asuu venäläisten ja baškiirien lisäksi suuri määrä tataareja, tšuvasseja, mareja, mordvalaisia ja udmurtteja, jotka puhuvat toisena tai kolmantena kielenään enemmän venäjää ja tataaria kuin baškiiria.[11] Kielen asema koulun ja kansallisen kulttuurin välineenä on kuitenkin melko vahva, ja viime aikoinamilloin? sen käyttöalaa on pyritty laajentamaan.[20]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ethnologue ethnologue.com. Viitattu 21.2.2012. (englanniksi)
- ↑ Moseley, Christopher: Atlas of the World's Languages in Danger (s. 42) unesdoc.unesco.org. 2010. Viitattu 26.6.2024.
- ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 105–106. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 65–66. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4
- ↑ Narody Rossii: entsiklopedija, s. 441. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. (XLS) perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). (XLS) perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. (XLS) perepis2002.ru. Arkistoitu 17.2.2007. Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.5. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem naibolee mnogotšislennyh natsionalnostei. (XLS) perepis2002.ru. Arkistoitu 20.10.2007. Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. (XLS) perepis2002.ru. Arkistoitu 10.10.2008. Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ a b Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. (XLS) perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 11.6.2009. (venäjäksi)
- ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami (XLS) gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 173. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2
- ↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 155, 163. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 176, 181. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2
- ↑ Башкорт һәм татар телләре никадәр охшаш? – Easy Tatar youtube.com. Viitattu 26.6.2024.
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 1, s. 174–175. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 72–80. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4
- ↑ Gosudarstvennyje i titulnyje jazyki Rossii, s. 64–65. Moskva: Academia, 2002. ISBN 5-87444-148-4
- ↑ a b Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 82. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Baškiirin kielen oppimateriaaleja (venäjäksi)
- Ethnologue: Bashkir (englanniksi)