Australian Grand Prix 2009
Australian Grand Prix 2009 | |
---|---|
1. osakilpailu 17 osakilpailusta kaudella 2009.
|
|
Päivämäärä | 29. maaliskuuta 2009 |
Sijainti | Albert Park, Melbourne, Australia |
Ratatyyppi | Katuun pohjautuva moottorirata |
Radan pituus | 5,303 km |
Kilpailun pituus | 58 kierrosta, 307,574 km |
Sää | Aurinkoinen, kuiva |
Paalupaikka | |
Kuljettaja |
Jenson Button (Brawn) |
Paaluaika | 1.26,202 |
Palkintokoroke | |
Voittaja |
Jenson Button (Brawn) |
Toinen |
Rubens Barrichello (Brawn) |
Kolmas |
Jarno Trulli (Toyota) |
Nopein kierros | |
Kuljettaja |
Nico Rosberg (Williams) |
Kierrosaika | 1.27,706 (kierroksella 48) |
Australian Grand Prix 2009 (virallisesti 2009 Formula 1 ING Australian Grand Prix) oli Formula 1 -kauden 2009 ensimmäinen osakilpailu, joka ajettiin 29. maaliskuuta Albert Parkin radalla Australiassa. Kilpailu oli ensimmäinen uudelle Brawn-tallille.
Edellisvuoden voittaja oli hallitseva maailmanmestari Lewis Hamilton. Kahtena aiempana kautena Australian avausosakilpailun voittaja on voittanut myös saman kauden maailmanmestaruuden.
Viikonlopun aikataulu ja sää
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päivä | Aikataulu | Sessio | Sää | Ilma | Rata | Kosteus | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Paik. | |||||||
27. maaliskuuta | 12:30–14:00 | 03:30–05:00 | 1. vapaat harjoitukset | Aurinkoinen | 18 °C | 25–33 °C | 50–58 % |
16:30–18:00 | 07:30–09:00 | 2. vapaat harjoitukset | Aurinkoinen | 18 °C | 26–31 °C | 52–54 % | |
28. maaliskuuta | 14:00–15:00 | 05:00–06:00 | 3. vapaat harjoitukset | Aurinkoinen | 20–21 °C | 36 °C | 52–59 % |
17:00–18:00 | 08:00–09:00 | Aika-ajot | Aurinkoinen | 24–25 °C | 30–33 °C | 24–38 % | |
29. maaliskuuta | 17:00–19:00 | 09:00–11:00 | Kilpailu | Aurinkoinen | 21 °C | 24–30 °C | 60–70 % |
Lähde:[1][2] |
Raportti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aika-ajot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brawn GP:n kuljettajat hallitsivat täysin kauden ensimmäisiä aika-ajoja. Tulokastallin Jenson Button ajoi paalupaikan ja toinen kuljettaja Rubens Barrichello oli toinen. Kolmanneneksi nopein oli Sebastian Vettel. Robert Kubica lähti neljännestä ruudusta ja Nico Rosberg viidennestä. Hallitsevalla mestarilla Lewis Hamiltonilla hajosi ensimmäisen ajojakson jälkeen vaihdelaatikko ja hän jäi vasta viidenneksitoista. Autoon jouduttiin myös vaihtamaan uusi vaihdelaatikko ja Hamiltonin sijoitus laski viisi pykälää viimeiseksi. Hän, ja muut kuljettajat nousivat kuitenkin vielä kaksi pykälää, sillä molemmat Toyotat hylättiin aika-ajojen jälkeen, koska niissä todettiin olevan taipuva takasiipi. Williams-talli teki aika-ajojen päätyttyä protestin Ferrarin ja Red Bullin autoista, mutta veti protestinsa pois vedoten urheilullisuuteen, ennen kuin tuomaristo ehti käsitellä sitä.[3]
Kilpailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kilpailuun paalulta lähti Brawn GP:n kuljettajakaksikko ja kolmannesta ruudusta Sebastian Vettel. Button sai alussa hyvän startin ja meni heti omia menojaan perässään Vettel. Aika-ajossa diskatut Toyotat lähtivät varikolta. Barrichello sai kakkosruudusta huonon startin pudoten seitsemännelle sijalle. Ensimmäisen mutkan kolarissa Heikki Kovalainen osui Rubens Barrichellon perään ja hänen autonsa osui Mark Webberin autoon, joka pyörähti Kovalaisen eteen ja suomalainen osui vielä Red Bull -autoon. Kovalainen joutui keskeyttämään vasemman puolen eturipustusten rikkouduttua. Kilpailun alun jälkeen kovemmat renkaat osoittautuivat paremmiksi ja kaikki pehmeillä renkailla liikkeellä olijat tulivat vaihtamaan ne varikolle melko aikaisessa vaiheessa.
Ensimmäinen turva-auto saatiin radalle kun Williamsin Kazuki Nakajima ajoi reunakiveyksen päältä, minkä jälkeen auto lähti käsistä ja törmäsi keula edellä päin seinää. Renault'n Nelson Piquet Jr. pyörähti Nakajiman aiheuttaman turva-autotilanteen jälkeisessä uusintalähdössä hiekalle.
Ferrarin Felipe Massa joutui keskeyttämään kilpailun tekniseen vikaan ja Kimi Räikkösen kisa meni mönkään, kun hän pyörähti ja törmäsi seinään 43. kierroksella. Räikkösellä olisi ollut ilman törmäilyään erinomainen mahdollisuus palkintopallisijoitukseen, sillä hän oli siinä tilanteessa jo tehnyt suunnitellut renkaidenvaihtonsa, kun taas monilla hänen edellään olleilla oli varikkokäynti vielä tekemättä. Räikkönen pystyi jatkamaan ajamistaan vielä törmäilynsä jälkeen, mutta etusiivenvaihdosta aiheutunut ylimääräinen varikkokäynti pudotti Kimin 16. sijalle. Räikkönen jätti kisan kesken toiseksi viimeisellä kierroksella tasauspyörästön vian vuoksi.
Williamsin Nico Rosberg oli jahtaamassa hyvää sijoitusta, kunnes hänen vauhtinsa hidastui loppukierroksilla renkaiden kulumisen vuoksi ja sijoitus putosi kuudenneksi. Rosberg sai nimiinsä kilpailun nopeimman kierrosajan.
Kilpailun loppu sisälsi dramatiikkaa ja toisen turva-auton. BMW Sauberin Robert Kubica löysi loppukierroksilla kovemman rengasseoksen ansiosta huiman vauhdin. Hän oli ottamassa kiinni pehmeillä renkailla ajanutta Buttonia, kunnes ohitustilanne toisena olleesta Red Bullin Sebastian Vettelistä johti kolarointiin. Kubica oli jo puoliksi Vettelin edellä, kun Vettel käänsi etusiipensä Kubican takarenkaaseen. Sekä Kubica että Vettel suistuivat kolaroinnin seurauksena seinään ja joutuivat keskeyttämään. Vettel kuitenkin jatkoi kierroksen ajan lenkuttaen kolmella pyörällä, mutta jäi lopulta radan varteen. Vettel sai myös seuraavaan kilpailuun tilanteesta kymmenen lähtöruudun rangaistuksen ja Red Bull talli 50 000 dollarin sakot, koska kolmella pyörällä kulkenutta autoa ei jätetty heti radanvarteen.
Kolmantena ruutulipulle ajoi Toyotan Jarno Trulli, joka lähti matkaan joukon hänniltä varikonportilta, koska Toyotan aika-ajosuoritukset hylättiin sääntöjenvastaisen takasiiven johdosta. Tuomaristo rankaisi Trullia kilpailun jälkeen 25 sekunnin aikarangaistuksella, joka pudotti hänet pisteiden ulkopuolelle. Trulli ohitti McLarenin Lewis Hamiltonin sääntöjenvastaisesti turva-auton aikana, kun hän ajoi kolmannella paikalla ollessaan leveäksi nurmelle ja joutui ohittamaan hänen paikkansa ottaneen Hamiltonin. Hallitseva maailmanmestari Hamilton tuli maaliin neljäntenä, mutta nousi Trullin rangaistuksen myötä kolmanneksi. Hän starttasi 18. lähtöruudusta. Kilpailun jälkeisellä viikolla tuomaristo kuuli uudelleen Hamiltonia, Trullia sekä Toyotan ja McLarenin edustajia saatuaan tutkittavakseen lisämateriaalia, kuten tallien radiokeskustelut. Kuulemisen jälkeen tuomaristo peruutti Trullin hylkäyksen ja hylkäsi Hamiltonin. Tuomariston päätöksen mukaan Hamilton ja McLaren olivat antaneet väärää tietoa Trullin ohitustilanteesta[4].
Kilpailu päättyi lopulta Buttonin ja Barrichellon kaksoisvoittoon, kun maalin ajettiin turva-auton perässä. He tekivät myös historiaa, sillä viimeksi tulokastalli on aloittanut taipaleensa kaksoisvoitolla vuonna 1954. [5]
Tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kilpailussa ja aika-ajoissa käyttivät KERSiä tallit Ferrari, McLaren ja Renault.
Aika-ajot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sija | Nro | Kuljettaja | Talli | Aika (1. erä) | Aika (2. erä) | Aika (3. erä) | Aikasakot |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1. | 22 | Jenson Button | Brawn-Mercedes | 1.25,211 | 1.24,855 | 1.26,202 | |
2. | 23 | Rubens Barrichello | Brawn-Mercedes | 1.25,006 | 1.24,783 | 1.26,505 | |
3. | 15 | Sebastian Vettel | Red Bull-Renault | 1.25,938 | 1.25,121 | 1.26,830 | |
4. | 5 | Robert Kubica | BMW Sauber | 1.25,922 | 1.25,152 | 1.26,914 | |
5. | 16 | Nico Rosberg | Williams-Toyota | 1.25,846 | 1.25,123 | 1.26,973 | |
6. | 3 | Felipe Massa | Ferrari | 1.25,844 | 1.25,319 | 1.27,033 | |
7. | 4 | Kimi Räikkönen | Ferrari | 1.25,899 | 1.25,380 | 1.27,163 | |
8. | 14 | Mark Webber | Red Bull-Renault | 1.25,427 | 1.25,241 | 1.27,246 | |
9. | 6 | Nick Heidfeld | BMW Sauber | 1.25,827 | 1.25,504 | – | |
10. | 7 | Fernando Alonso | Renault | 1.26,026 | 1.25,605 | – | |
11. | 17 | Kazuki Nakajima | Williams-Toyota | 1.26,074 | 1.25,607 | – | |
12. | 2 | Heikki Kovalainen | McLaren-Mercedes | 1.26,184 | 1.25,726 | – | |
13. | 12 | Sébastien Buemi | Toro Rosso-Ferrari | 1.26,503 | – | – | |
14. | 8 | Nelson Piquet Jr. | Renault | 1.26,598 | – | – | |
15. | 21 | Giancarlo Fisichella | Force India-Mercedes | 1.26,677 | – | – | |
16. | 20 | Adrian Sutil | Force India-Mercedes | 1.26,742 | – | – | |
17. | 11 | Sébastien Bourdais | Toro Rosso-Ferrari | 1.26,964 | – | – | |
18. | 1 | Lewis Hamilton | McLaren-Mercedes | 1.26,454 | Ei aikaa | – | 5 lähtöruutua [6] |
19. | 9 | Jarno Trulli | Toyota | 1.26,194 | 1.25,265 | 1.27,127 | DSQ [7] |
20. | 10 | Timo Glock | Toyota | 1.25,499 | 1.25,281 | 1.26,975 | DSQ [7] |
Kilpailu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sija | Nro | Kuljettaja | Talli | Kierrokset | Aika/Keskeytys | Lähtöruutu | Pisteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | 22 | Jenson Button | Brawn-Mercedes | 58 | 1.34.15,784 | 1 | 10 |
2 | 23 | Rubens Barrichello | Brawn-Mercedes | 58 | +0,807 | 2 | 8 |
3 | 9 | Jarno Trulli | Toyota | 58 | +1,604 | 20 | 6 |
4 | 10 | Timo Glock | Toyota | 58 | +4,435 | 19 | 5 |
5 | 7 | Fernando Alonso | Renault | 58 | +4,879 | 10 | 4 |
6 | 16 | Nico Rosberg | Williams-Toyota | 58 | +5,722 | 5 | 3 |
7 | 12 | Sébastien Buemi | Toro Rosso-Ferrari | 58 | +6,004 | 13 | 2 |
8 | 11 | Sébastien Bourdais | Toro Rosso-Ferrari | 58 | +6,298 | 17 | 1 |
9 | 20 | Adrian Sutil | Force India-Mercedes | 58 | +6,335 | 16 | |
10 | 6 | Nick Heidfeld | BMW Sauber | 58 | +7,085 | 9 | |
11 | 21 | Giancarlo Fisichella | Force India-Mercedes | 58 | +7,374 | 15 | |
12 | 14 | Mark Webber | Red Bull-Renault | 57 | +1 kierros | 8 | |
13 | 15 | Sebastian Vettel | Red Bull-Renault | 56 | Kolari (Kubica) | 3 | |
14 | 5 | Robert Kubica | BMW Sauber | 55 | Kolari (Vettel) | 4 | |
15 | 4 | Kimi Räikkönen | Ferrari | 55 | Tasauspyörästö | 7 | |
Kesk. | 3 | Felipe Massa | Ferrari | 45 | Hydrauliikka | 6 | |
Kesk. | 8 | Nelson Piquet Jr. | Renault | 24 | Ulosajo | 14 | |
Kesk. | 17 | Kazuki Nakajima | Williams-Toyota | 17 | Ulosajo | 11 | |
Kesk. | 2 | Heikki Kovalainen | McLaren-Mercedes | 0 | Kolarivaurio (Webber) | 12 | |
DSQ | 1 | Lewis Hamilton | McLaren-Mercedes | 58 | Hylättiin | 18 | |
Lähde:[8] |
Johtokierrokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nro | Kuljettaja | Talli | Kierrokset | Yhteensä |
---|---|---|---|---|
22 | Jenson Button | Brawn-Mercedes | 1–58 | 58 |
Tilanne kuljettajien ja valmistajien MM-sarjassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sebastian Vettelin ensimmäinen kilpailu Red Bullilla.
- Jenson Buttonista tuli 50. F1-kuljettaja, joka on johtanut kilpailua sen lähdöstä maaliin saakka.[9]
- Brawn-tallin ensimmäinen kilpailu, paalupaikka, eturivi, johtokierros, (kaksois)voitto ja palkintosija.
- Sébastien Buemin ensimmäinen kilpailu ja ensimmäiset pisteet.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Großer Preis von Australien in Melbourne 2009 - Formel 1 bei Motorsport-Total.com www.motorsport-total.com. Viitattu 10.9.2017. (saksa)
- ↑ 2009 Formula 1 ING Australian Grand Prix
- ↑ Protest withdrawn 'in sport's interest' autosport.com. 28.3.2009. (englanniksi)
- ↑ Lewis Hamilton valehteli ja hylättiin hs.fi. 2.4.2009. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 3.4.2009. Viitattu 2.4.2009.
- ↑ Brawn GP kaksoisvoittoon - Räikkönen seinään MTV3.fi. Viitattu 29. maaliskuuta 2009.
- ↑ Hamilton pudotettiin hännille MTV3.fi. 28.3.2009.
- ↑ a b Toyotan takasiipi sääntöjenvastainen MTV3.fi. 28.3.2009.
- ↑ Australian GP 2009 - F1-ruutu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Button 50. läpi kisan johtanut kuljettaja MTV3.fi. 29.3.2009.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Australian Grand Prix 2009 Wikimedia Commonsissa
1950-luku | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1960-luku | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
1970-luku | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
1980-luku | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
1990-luku | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
2000-luku | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
2010-luku | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
2020-luku | 2022 | 2023 | 2024 | |||||||
Radat | Adelaiden katurata (1985–1995) Melbourne Grand Prix Circuit (1996–2019), Albert Park Circuit (2022–) |