Amenemhet II

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Amenemhet hieroglyfein
syntymänimi
imn
n
mHAt
t
Amenemhet
Amon on etummaisena
valtaistuinnimi
ra
nbw
D28 D28
D28
Nubkaura
Ra-jumalan sielut ovat kultaisia
Horus-nimi
G5
Hk
n
mmAat
Horus hekenmaat
Horus jota ylistetään Maatin kanssa
Kultainen Horus-nimi
G5
nbw
mA
mAa
xrw

Maakheru
Ääneltään vilpitön
Nebty-nimi
nbtyHk
n
mmAat

Nebty hekenmaat
Kaksi valtiatarte joita ylistetään Maatin kanssa
Berliinissä, Pergamon-museossa oleva Amenemhat II:n jättimäinen patsas.

Amenemhet II oli muinaista Egyptiä 12. dynastian aikaan vuosina 1929–1892 eaa. hallinnut faarao.[1]

Manethon mukaan Amenemhet hallitsi 38 vuotta, mikä saattaa olla yliarvioitu, sillä Amenemhetin hallituskaudella rakennettiin hyvin vähän monumentteja. Torinon papyrus taas on vahingoittunut Amenemhetin kohdalta ja vahvistaa vain 10 ensimmäistä hallitusvuotta. Amenemhetin edeltäjän, Senusret I:n, pitkästä hallituskaudesta johtuen hän oli todennäköisesti jo vähintäänkin keski-ikäinen noustuaan valtaan. Amenemhet hallitsi kolme ensimmäistä vuottaan edeltäjänsä kanssahallitsijana, todennäköisesti johtuen Senusret I:n korkeasta iästä.

Amenemhetin isä oli hänen edeltäjänsä Senusret I, ja hänen äitinsä oli Kuningatar Nefru. Amenemhetin pojista tunnetaan vain yksi, Senusret II, josta tuli hänen seuraajansa. Tyttäristä tunnetaan ainakin Ita, Khenemet, Sithathor ja Mennebi. Amenemhetin kuningatarten nimistä on säilynyt vain yksi, Mereret, mutta ei tiedetä, ketkä lapsista olivat hänen synnyttämiään.

Amenemhetin ulkopolitiikka oli hyvin samankaltaista hänen edeltäjänsä hallintokauteen verrattuna. Hän piti yllä hyviä suhteita aasiaan (nyk. Lähi-itä) ja kävi runsaasti kauppaa sikäläisten kanssa. Erään Thotin temppelin raunioista, joka on ajoitettu Amenemhetin hallituskaudelle, on löytynyt esineitä, jotka on tuotu aina Mesopotamiasta ja Kreetalta asti. Useita tämän ajan egyptiläisiä esineitä, kuten patsaita ja amuletteja, on taas löydetty Palestiinasta ja sen ympäristöstä. Syyriasta on löydetty myös prinsessa Itaa kuvaava sfinksi, joka on todennäköisesti lähetetty sinne lahjana. Syyrialaisen Bybloksen sataman lähistöllä on syyrialaisten aatelisten kaiverruttamia hieroglyfi-tekstejä, jotka viittaavat Egyptiin ja egyptiläisiin jumaliin. Amenemhetin tiedetään myös lähettäneen Puntin maahan retkikunnan, jota johti virkamies nimeltä Khentikhetaywer.

Amenemhet ei hallituskaudellaan tehnyt suuria sotaretkiä, mutta beduiinien ryösteltyä karavaaneja hän hyökkäsi kahteen nimeämättömään kaupunkiin Siinailla. Amenemhet järjesti myös yhden sotaretken Nubiaan, mutta siitä ei ole säilynyt tarkempia tietoja.

Amenemhetin ei tiedetä rakentaneen juurikaan suuria monumentteja hallitusaikanaan. Ainoat tunnetut ovat pyloni Hermopoliksessa, Thotin temppelin perustukset sekä hänen pyramidinsa Dahshurissa. Hänen tiedetään kuitenkin raivanneen Faijumia ympäröivää suota viljelys- ja asutuskelpoiseksi maaksi.

Amenemhet rakennutti pyramidikompleksinsa Dahshuriin lähelle 4. dynastian faarao Sneferun taitettua ja punaista pyramidia, toisin kuin hänen isänsä ja isoisänsä, joiden pyramidit ovat el-Lishtissä. Paikanvalinnallaan Amenemhet halusi mahdollisesti yhdistää itsensä Sneferun dynastiaan. Pyramidikompleksin tyyli on myös poikkeuksellinen, sillä se noudattaa hyvin samanlaista kaavaa kuin 3. dynastian aikaiset haudat. Pyramidin nimi on ollut "Amenemhetistä pidetään hyvää huolta", mutta nykyään sitä kutsutaan valkoiseksi pyramidiksi, todennäköisesti johtuen pyramidin lähistöllä olevista valkeista kalkkikivikasoista, joita on syntynyt kun pyramidin ulkokuoresta on siirretty kiviainesta muuhun käyttöön. Kompleksiin kuuluva hautatemppeli on lähes täysin tuhoutunut.

Myös itse pyramidi on lähes tuhoutunut, mutta sen luota on löydetty, Amenemhetin tyttärille tarkoitetuista haudoista, erinomaisen hyvin säilyneitä ja taidokkaasti valmistettuja koruja, mm. sormuksia, rannekoruja, kaulakoruja ja diadeemejä. Pyramidikompleksista on löytynyt myös 13. dynastian kuningattarelle, Keminebulle, kuulunut hauta.[1]

  1. a b Margaret Bunson: Encyclopedia of ancient Egypt, s. 26. Infobase Publishing, 2002. ISBN 9780816045631

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]