Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston kanslia (lyhenne VNK,[3] ruots. Statsrådets kansli) on yksi Suomen 12 ministeriöstä.[4] Se vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yhteensovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä.
| Valtioneuvoston kanslia Statsrådets kansli |
|
|---|---|
 |
|
 Valtioneuvoston linna Senaatintorilla Helsingissä. |
|
| Ministeri(t) | |
| – Pääministeri | Petteri Orpo |
| – Eurooppa- ja omistajaohjausministeri | Joakim Strand |
| Valtiosihteeri | Risto Artjoki |
| Budjetti | 254 milj. € (2024)[1] |
| Työntekijöitä | 696 (2023)[2] |
| Osoite |
Snellmaninkatu 1 A Helsinki PL 23 00023 Valtioneuvosto |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset. Valtioneuvoston kansliaan voidaan nimittää pääministerin lisäksi myös muita ministereitä, niin sanottuja kansliaministereitä.
Valtioneuvoston kanslian päällikkönä toimii pääministeri.[5]
Historia
muokkaaValtioneuvoston kanslia sai alkunsa Suomen suuriruhtinaskunnan senaatin talousosaston kansliasta, joka perustettiin senaatin uudella ohjesäännöllä 1. lokakuuta 1892. Kansliaa johti nykyistä pääministeriä edeltänyt senaatin talousosaston varapuheenjohtaja,[6][7] ja se perustettiin silloisen varapuheenjohtajan Sten Carl Tudeerin aloitteesta. Kanslian ensimmäinen johtava virkamies oli esittelijäsihteeri Eliel Johnsson.[6] Nimi muutettiin valtioneuvoston kansliaksi marraskuussa 1918 samassa yhteydessä kun senaatista tuli valtioneuvosto.[6][7]
Vuonna 1939 valtioneuvoston kanslian alaisuuteen perustettiin valtioneuvoston tiedotuskeskus, joka siirrettiin vuonna 1945 sisäasiainministeriöön.[7]
Vuonna 1963 perustettiin päätoiminen ja vakituinen kansliapäällikön virka. Vuonna 1990 kansliapäällikön tehtävät siirtyivät pääministerin mukana vaihtuvalle poliittiselle valtiosihteerille sekä alivaltiosihteerille. Valtiosihteeri avustaa pääministeriä ja alivaltiosihteeri johtaa kanslian hallintoa.[7]
Hallinto ja organisaatio
muokkaaValtioneuvoston kanslian päällikkönä toimii pääministeri Petteri Orpo, jota avustaa pääministerin nimittämä valtiosihteeri Risto Artjoki. Alivaltiosihteeri Timo Lankinen johtaa kanslian hallintoa.[8] Alivaltiosihteeri johtaa, valvoo ja kehittää kanslian osastojen, yksikköjen ja virkamiesten toimintaa.[9]
Valtioneuvoston kansliassa toimii kuusi osastoa tai yksikköä:
- EU-asioiden osasto
- Valtioneuvoston hallintoyksikkö
- Omistajaohjausosasto
- Viestintäosasto
- Strategiaosasto
- Valtioneuvostoasiainyksikkö
- Valmiusyksikkö
- Henkilöstöyksikkö
- Talousyksikkö
EU-asioiden osasto
muokkaaEU-asioiden osasto vastaa yhteensovittamisjärjestelmän toiminnasta ja Suomen EU-politiikan johdonmukaisuudesta. Osasto toimii pääministerin ja eurooppaministerin valmistelukoneistona sekä EU-ministerivaliokunnan sihteeristönä. Osasto valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset, johtaa EU-asioiden komiteaa sekä osallistuu valmistelujaostojen työhön. Osaston edustaja on läsnä neuvoston kokouksissa osana Suomen valtuuskuntaa.[9]
EU-asioiden osaston johtajana toimii 1.9.2022- 31.8.2027 Jari Luoto[10]. Osasto jakautuu edelleen neljään yksikköön, joita ovat yleisten EU-asioiden yksikkö, EU-politiikkayksikkö, EU-tiedonhallintayksikkö sekä EU-puheenjohtajuussihteeristö.
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
muokkaaValtioneuvoston hallintoyksikön tehtävänä on kanslian sisäinen hallinto sekä ministeriöiden yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät. Valtioneuvoston hallintoyksikköä johtaa osastopäällikkö Janne Kerkelä. Osasto on jaettu edelleen kolmeen toimialaan, joita johtaa kaksi toimialajohtajaa Max Hamberg ja Kaija Uusisilta. Tietotoimialan alaisuudessa toimivat IT-yksikkö ja tiedonhallintayksikkö. Sisäisen viestinnän ja tietotuen toimialan alaisuudessa toimivat sisäisen viestinnän yksikkö sekä tietotuki- ja julkaisuyksikkö. Käännös- ja kielitoimialan alaisuudessa ruotsin kielen yksikkö, vieraiden kielten yksikkö sekä kielipalvelujen tukiyksikkö. Lisäksi hallintoyksikköön kuuluu erillinen tila- ja virastopalveluyksikkö[9].
Omistajaohjausosasto
muokkaaOmistajaohjausosaston tehtävänä on valtion omistajapolitiikka, valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus, yhtiöiden omistuspohjan laajentaminen ja omistusjärjestelyt sekä osakesijoittaminen. Osasto vastaa myös omistajaohjauksen käytäntöjen yhteensovittamisesta ja ministeriöiden välisestä yhteistyöstä omistajaohjausasioissa.[9]
Omistajaohjausosaston päällikkönä toimii Kimmo Viertola.
Viestintäosasto
muokkaaViestintäosasto vastaa pääministerin ja hallituksen viestinnästä, valtioneuvoston kanslian ulkoisesta viestinnästä sekä valtioneuvoston EU-viestinnän koordinoinnista. Viestintäosasto huolehtii myös valtioneuvoston päätöstiedottamisesta, poikkeusolojen viestinnän johtamisesta ja suunnittelusta sekä valtionhallinnon viestinnän yhteensovittamisesta ja kehittämisestä.[9]
Viestintäosaston päällikkönä toimii Päivi Paasikoski.
Strategiaosasto
muokkaaStrategiaosaston tehtävänä on pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikan ennakointi ja suunnittelu, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, kestävän kehityksen kansallisen toimeenpanon yhteensovittaminen, hallituksen strategiatyö ja toimintasuunnitelman valmistelu, hallituspolitiikan raportointi sekä toimiminen hallituksen strategiaistunnon ja kansliapäällikkökokouksen sihteeristönä.
Strategiaosastossa on kaksi yksikköä, yhteiskuntapolitiikan suunnitteluyksikkö ja hallituspolitiikkayksikkö.[9]
Valtioneuvostoasiainyksikkö
muokkaaValtioneuvostoasiainyksikkö vastaa valtioneuvoston yleisistuntojen ja tasavallan presidentin esittelyjen järjestämisestä sekä tarjoaa tukea hallituksen neuvottelujen ja hallituksen iltakoulujen järjestämiseen. Lisäksi se mm. yhteensovittaa hallituksen ja eduskunnan työtä, toimittaa hallituksen vuosikertomusta, tukee lainsäädännön arviointineuvostoa ja vastaa valtioneuvoston lainsäädäntösuunnittelusta.[9]
Valtioneuvostoasiainyksikön päällikkönä toimii Arno Liukko.
Hankkeet ja toimielimet
muokkaaValtioneuvoston kanslian yhteydessä on toimielimiä sekä eräitä erillishankkeita ja kanslian tehtäväksi otettuja erityisselvityksiä.
Toimielimet
muokkaaVNK:n toimielimille ei ole asetettu määräaikaa. Toimielimistä voidaan säätää laissa tai asetuksessa. Toimielimet tuottavat selvityksiä ja raportteja omalta erityisalaltaan tai ne käsittelevät jotain yksittäistä asiaa. Toimielimiä ovat esimerkiksi talousneuvosto ja ruotsin kielen lautakunta.[11]
Hankkeet
muokkaaUudistuksia viedään eteenpäin mm. hankkeissa, joille on määrätty selkeä määräaika. Valtioneuvoston kanslian hankkeet ovat yleensä pääministerin tai valtiosihteerin asettamia.[11] Hankkeita voi seurata Hankeikkunassa, joka on valtioneuvoston sisäinen hankehallinnan palvelu. Käynnissä olevia hankkeita ovat esimerkiksi lainsäädännön arviointineuvosto (2022-2025), omistajaohjauksen parlamentaarinen neuvottelukunta (2020-2030) ja saamelaisten totuus- ja sovintokomissio (2020-2023). Päättyneitä hankkeita ovat esimerkiksi Arktisen alueen neuvottelukunta (2013–2016), sekä säädöspolitiikan yhteistyöryhmä (2011–2015).[12] [13]
Kansliapäälliköt
muokkaa- 1965–1966: Esko Rekola
- 1967–1971: Paul Paavela
- 1973–1976: Esko Rekola
- 1983–1988: Paul Gustafsson
Lähteet
muokkaa- Valtioneuvoston kanslian (KPY 125) tilinpäätös 2021 Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 23.10.2022.
Viitteet
muokkaa- ↑ Eduskunnan hyväksymä talousarvio vuodelle 2024 Valtiovarainministeriö. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Henkilöstötiedot Tutki hallintoa. Viitattu 28.1.2024.
- ↑ Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 31.5.2013.
- ↑ Laki valtioneuvostosta, 1 § oikeusministeriö. Viitattu 4.7.2020.
- ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta 393/2007 finlex.fi. Viitattu 25.1.2023.
- ↑ a b c Raimo Savolainen: Valtioneuvoston kanslia 200 vuotta: Kansliatoimituskunnasta pääministeriöksi, s. 27, 43. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 11/2011. Valtioneuvoston kanslia, Helsinki 2011. Teoksen verkkoversio
- ↑ a b c d Historia Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 30.10.2014.
- ↑ Valtiosihteeri ja alivaltiosihteeri Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 3.8.2022. Viitattu 25.7.2022.
- ↑ a b c d e f g VNK: Johto ja organisaatio vnk.fi.
- ↑ EU-asioiden osaston osastopäälliköksi Jari Luoto Valtioneuvosto. 16.6.2022. Viitattu 24.1.2023.
- ↑ a b Hankkeet ja toimielimet Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 8.7.2014.
- ↑ Vireillä olevia hankkeita Valtioneuvoston kanslia. Arkistoitu 9.10.2014. Viitattu 30.10.2014.
- ↑ Säädösvalmistelu ja kehittämishankkeet Valtioneuvosto. Viitattu 25.1.2023.