Småland
Småland[3][4] (suomeksi myös Smoolanti[4] ruots. 
Småland (ohje)) on yksi Ruotsin maakunnista. Se sijaitsee Etelä-Ruotsissa Götanmaan pääalueella. Smålandin pinta-ala on 29 322,3 km².[2] Vuoden 2011 lopussa maakunnassa oli 722 704 asukasta,[1] joten väentiheys oli 24,6 asukasta neliökilometriä kohti.
| Smålandin maakunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Pääalue | Götanmaa |
| Lääni | Kronobergin lääni, Jönköpingin lääni, Kalmarin lääni, Hallandin lääni ja Itä-Götanmaan lääni |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 29 322,3 km² |
| Väkiluku | 722 704 |
| – Väestötiheys | 24,6 as./km² |
| Symbolit | |
| – Maakuntakukka | Vanamo |
| – Maakuntaeläin | Saukko |
Luonnonmaantieteellisesti ilmaistu Småland sijaitsee Öölannin saaren länsipuolella Itämeren rannikolla. Sen naapurimaakuntia ovat Blekinge, Skåne, Halland, Länsi-Götanmaa sekä Itä-Götanmaa.
Historia
muokkaaSmålandin aluetta asutettiin jo kivikaudella, kun etelästä alkoi muuttaa asukkaita seudulle. Kalmarin kaupunki oli yksi Ruotsin merkittävimpiä keskiajan kaupunkeja. 1800-luvulla Smålandissa vallitsi köyhyys, ja alueelta muutti merkittäviä määriä ihmisiä Pohjois-Amerikkaan siirtolaisiksi. Suurin osa siirtolaisista päätyi Minnesotaan.
Vuodesta 1772 lähtien Ruotsin prinsseille ja prinsessoille on annettu jonkin maakunnan herttuan tai herttuattaren arvonimi. Smålandin herttuoita ovat olleet Prinssi Kaarle Gustaf vuosina 1782–1783 sekä Prinssi Lennart syntymisvuodestaan 1909 vuoteen 1932 asti, jolloin hän luopui oikeudestaan Ruotsin kruunuun.
Maantiede
muokkaaSmålandin maasto on metsäistä, ja siellä on runsaasti järviä sekä soita. Metsät ovat hemiboreaalisia sekametsiä, joissa jalot lehtipuut ja kuuset kasvavat rinnatusten. Rannikko koostuu saaristoista ja poukamista pohjoisessa, etelässä taas viljelymaasta. Yhteensä viljelymaa peittää Smålandista 14 %, metsät 50 % ja niityt 7 %.
Suurimmat kaupungit ovat Jönköping luoteessa, Växjö etelässä ja Kalmar itärannikolla, lähellä Öölannin saarta. Muita kaupunkeja ovat muun muassa Gränna, Oskarshamn, Eksjö, Vimmerby, Västervik ja Ljungby.
Maakunnan korkein kohta on Smålandin ylängöllä sijaitseva Tomtabacken, joka kohoaa 377 metrin korkeuteen. Suurin järvi puolestaan on Bolmen, joka peittää 184 km² kokoisen alueen ja jonka suurin syvyys on 37 metriä.
Smålandin osat
muokkaaSmålandin maakunta muodostuu useista "pienistä maista" (ruots. små land), joita keskiajalla olivat:
Näistä Kindan katsotaan 1500-luvulta ja 1600-luvun lääniuudistuksesta lähtien kuuluneen Itä-Götanmaan maakuntaan.
Väestönkehitys
muokkaaVäestö lääneittäin
muokkaaSmålandissa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 722 704 asukasta,[1] jotka jakaantuivat eri lääneihin seuraavasti:
| Lääni | Väkiluku (31.12.2011)[1] |
% |
|---|---|---|
| Jönköpingin lääni | 320 034 | 44,3 |
| Kalmarin lääni | 208 330 | 28,8 |
| Kronobergin lääni | 184 654 | 25,6 |
| Hallandin lääni | 6 990 | 1,0 |
| Itä-Götanmaan lääni | 2 696 | 0,4 |
Näistä vain Kronobergin lääni kuuluu kokonaan Smålandin maakuntaan. Kaikki muut läänit kuuluvat maakuntaan vain osittain.
Kunnat
muokkaaSmålandin maakuntaan kuuluu kuntia useista eri lääneistä.
Kaikki läänin kunnat kuuluvat Smålandin maakuntaan.
Seuraavat kunnat Kalmarin läänistä kuuluvat Smålandin maakuntaan:
Borgholmin kunta ja Mörbylångan kunta kuuluvat myös Kalmarin lääniin, mutta sijaitsevat Öölannin saarella, joka muodostaa oman Öölannin maakunnan.
Seuraavat kunnat Jönköpingin läänistä kuuluvat Smålandin maakuntaan:
Håbon kunta ja Mullsjön kunta kuuluvat myös Jönköpingin lääniin, mutta ovat osa Länsi-Götanmaan maakuntaa.
Hylten kunta (vain kunnan itäosa)
Valdemarsvikin kunta (vain kunnan eteläosa)
Åtvidabergin kunta (vain kunnan kaakkoisosa)
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Statistisk årsbok för Sverige 1984 (PDF) 1982. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ a b Kerkko Hakulinen ja Sirkka Paikkala: Pariisista Papukaijannokkaan: Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet, s. 174. (Kotimaisten kielten keskuksen julkaisuja 172) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013.
- ↑ I. Areal och folkmängd för särskilda förvaltningsområden (PDF) Folkräkningen den 31 december 1910. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1921 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1930 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1940 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1950 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1960 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1970 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1981 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1992 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 2002 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i landskapen den 31 december 2010 9.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- VisitSweden - Ruotsin matkailun virallinen verkkosivusto – Småland ja Öölanti (Arkistoitu – Internet Archive)
- Visit Småland - virallinen matkailusivu (Arkistoitu – Internet Archive)