Palkka
Palkka on työnantajan työntekijälle työn tekemisestä maksama, tyypillisesti rahallinen korvaus.
Rahapalkan ohella tai sen sijaan voidaan palkkaa maksaa muun muassa luontoisetuna. Tällöin työntekijä saa esimerkiksi puhelin-, ateria-, asunto- tai autoedun. Palkkaa saatetaan maksaa myös osakkeina tai optioina. Bruttopalkka on palkka, josta ei ole vähennetty veroja tai muita maksuja. Kun ne vähennetään bruttopalkasta, saadaan nettopalkka.lähde?
Palkan suuruus
muokkaa |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Palkka määräytyy työntekijän ja työnantajan välisen sopimuksen mukaan, jonka vähimmäisehdot määrää Suomessa työehtosopimus (TES). Aikapalkkaa maksetaan työhön käytetyn ajan perusteella, esimerkiksi viikko-, kuukausi- tai tuntipalkkana. Urakkapalkaksi kutsutaan työn tulosten perusteella maksettua palkkaa.
YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella työntekijällä on oikeus kohtuulliseen palkkaan, joka takaa työntekijälle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon.[1]
Palkanmaksu
muokkaaSuomessa palkka on työsopimuslain mukaan maksettava pankkitilille (ns. palkka pankkiin -järjestelmä). Käteisenä palkan saa maksaa enää vain pakottavasta syystä. Päivää, jolloin rahan on oltava tilillä, kutsutaan yleisesti palkkapäiväksi tai "tilipäiväksi". Mikäli palkanmaksupäivä osuu pyhäpäiväksi, maksetaan palkka yleensä pyhäpäivää edeltävänä arkipäivänä.lähde?
Palkka verotuksessa
muokkaa- Katso myös: Ansiotuloverotus
Suomen verotuksessa käsite palkka kattaa rahapalkan lisäksi eräitä muita palkanluontoisia eriä. Tällaisia ovat työ- tai virkasuhteessa saadut palkkiot, etuudet ja korvaukset. Palkkaa ovat myös luontoisedut, erilaiset palkanlisät, joulurahat, tantieemit, bonukset ja veronalaiset henkilökuntaedut.
Työ- tai virkasuhteen olemassaolo ei ole välttämätön edellytys suorituksen verottamiselle palkkana. Tietyissä tilanteissa palkaksi katsotaan eräät palkkiot ja korvaukset sekä avoimen yhtiön yhtiömiehen nostama palkka.[2]
Myös vaihtotyö katsotaan palkaksi, vaikka rahapalkkaa ei maksettaisikaan. Tällöin osapuolet ovat sopineet, että he tekevät työtä vastavuoroisesti toinen toisilleen.[3]
Palkka ja muut työvoimakustannukset
muokkaaPalkka on työntekijälle keskeinen tulonlähde ja samalla se on työnantajalle merkittävä menoerä osana työvoimakustannuksia.[4]
Metalliteollisuudessa työvoimakustannukset muodostuvat:
|
|
|
Työnantajan työvoimakustannus on noin 1,66 kertaa työajan tuntipalkka. 27 euron työvoimakustannuksissa on 16 euroa tuntipalkkaa ja 11 euroa muita työvoimakustannuksia.
Palkkavertailu
muokkaaTyöpaikkaa vaihtaessa oikeaa palkkatason voi katsastaa netistä. Esimerkiksi Payscale-, Wageindicator- tai Palkkalaskuri-palveluissa voi vertailla omaa palkkaansa vastaavaa työtä tekevien palkkaan. Tiedot perustuvat vertailujen yhteydessä ilmoitettuun omiin tietoihin. Palkkatietopalvelut antaa alan realistisen palkkatason, kun työehtosopimuksiin on kirjattu minimi[5].
Palkat Suomessa
muokkaaKuntien palveluksessa työskentelevien kokonaisansiot olivat vuonna 2019 keskimäärin 3 215 euroa kuussa. Sairaanhoitajien, sähköasentajien, sosiaalityöntekijöiden ja luokanopettajien palkkaus oli lähellä keskitasoa, mutta siivoojat ja ravitsemustyöntekijät ansaitsivat 38 prosenttia, kouluavustajat 35, lastenhoitajat 27, kiihteistönhoitajat 24 ja palkkasihteerit 20 prosenttia keskiansiota vähemmän. Terveyskeskuslääkärit ja kunnanjohtajat ansaitsivat yli kaksi kertaa ja ylilääkärit yli kolme kertaa keskipalkkaa enemmän.[6][7] Kaupanmyyjien keskipalkka oli 2 290 euroa vuonna 2014[8].
Vuonna 2011 kokoaikaisen palkansaajan keskipalkka oli 3 111 euroa kuussa ja mediaani 2 776, tuntiansioina 18,35 ja 16,17 euroa.[9] Yli 55-vuotiaat olisivat valmiit joustamaan palkoissa saadakseen mieleisemmät työajat.[10]
Palkkatason nousu
muokkaaSuomessa reaaliansiot kasvoivat kolminkertaisiksi vuosina 1960–2010.[11]
Palkat nousivat reaalisesti (eli hintoihin verrattuna) 3,5 % vuodessa 1960-luvulla, 1,8 % vuodessa 1970-luvulla, 2,3 % vuodessa 1980-luvulla, 1,3 % vuodessa 1990-luvulla ja 2,2 % vuodessa 2000-luvulla.[11]
| Vuosi | Kuukausipalkka |
|---|---|
| 1985 | 973 € |
| 1990 | 1 452 € |
| 1995 | 1 717 € |
| 2000 | 2 036 € |
| 2005 | 2 497 € |
| 2010 | 2 994 € |
| 2015 | 3 342 €[13] |
| 2020 | 3 595 €[13] |
Palkkatietämys
muokkaaPalkkatietämyksellä tarkoitetaan sitä, että yksilö tuntee palkan määräytymisperusteet ja ymmärtää, miten oma työsuoritus vaikuttaa palkkaukseen. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan harva Suomessa ymmärtää, miten voisi vaikuttaa omaan palkkaansa tai miksi ylipäätään saa sellaista palkkaa kuin saa. Jopa puolet vastaajista ei tutkimuksessa tiennyt, miten heidän suorituksensa vaikuttaa heidän palkkaansa. Joka toisella ei myöskään ollut käsitystä, miten heidän on toimittava, jotta he voisivat saada palkankorotuksen. Palkkatietämys on parempi, jos palkka-asioita ei organisaatiossa salailla, vaan niistä viestitään avoimesti – esim. tiedot palkkatasojen määrittelyistä ovat kirjallisesti saatavilla.[14]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. United Nations Human Rights -sivusto.
- ↑ Verohallinto: Palkka ja työkorvaus verotuksessa
- ↑ Mikä on palkkaa? (Arkistoitu – Internet Archive) Verohallinto. Päivitetty 1.3.2013
- ↑ Tulosta ja palkkaa 2014. Teknologiateollisuus ja Metallityöväen liitto. Arkistoitu 27.3.2015. Viitattu 13.8.2015.
- ↑ Nettipalvelu paljastaa palkkatason Digitoday.fi
- ↑ Kunta-alan neuvotteluissa on kiivailtu erityisesti sairaanhoitajien palkoista, mutta moni muu ansaitsee heitä vähemmän Helsingin Sanomat. 16.1.2020. Viitattu 29.4.2021.
- ↑ Ravintolatyöntekijä palkka. Duunitorin Palkkavertailu Duunitori.fi. Viitattu 29.4.2021.
- ↑ Jenni Tamminen: Nyt tuli laskelma: Kaupan työntekijän palkasta pois 1500 €/v Uusi Suomi. Viitattu 29.4.2021.
- ↑ Tässä on suomalaisen keskipalkka (Arkistoitu – Internet Archive), Iltasanomat, 19.10.2012.
- ↑ Työnantajat eivät näe ikääntyneiden syrjintää Yle Uutiset. 8.3.2021.
- ↑ a b Pääkaupunkiseudulla asumisen elintaso on pysynyt ennallaan kolme sukupolvea, Tilastokeskus, Taulukko 2. 1,03510 · 1,01810 · 1,02310 · 1,01310 · 1,02210 = 2,99392576 ≈ 3
- ↑ Taloustaito 12/2014, s. 56
- ↑ a b Palkansaajien kuukausiansiot työnantajasektoreittain ja sukupuolittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 26.12.2023.
- ↑ Hurme, Tuure: Ihmiset eivät ymmärrä palkkojaan. Työpiste – Tiedon ja arjen kohtaamispaikka. 20.11.2012. Arkistoitu 11.7.2013.
Aiheesta muualla
muokkaa- Yleissitovat työehtosopimusratkaisut Finlex. Valtion säädöstietopankki. Edita.
- Verohallinnon palvelusivu