Omar al-Bashir
Omar Hasan Ahmad al-Bashir (arab. عمر حسن احمد البشير, ʿUmar Ḥasan Aḥmadu l-Bašīr, s. 1. tammikuuta 1944 Hosh Bonnaga) oli Sudanin presidentti vuosina 1989–2019. Prikaatikenraali al-Bashir tuli valtaan vuonna 1989 kaappaamalla vallan demokraattisilla vaaleilla valitulta pääministeri Sadeq al-Mahdilta ja hallitsi itsevaltaisesti. Armeija syrjäytti al-Bashirin vallankaappauksella huhtikuussa 2019. Hän on ollut vuodesta 2009 kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) etsintäkuuluttama muun muassa kansanmurhasta epäiltynä. Epäilyt liittyvät Darfurin konfliktiin.[1] Omar al-Bashir on Sudanissa vankilassa pitkän valtakautensa aikaisista lukuisista rikoksista syytettynä.[2]
| Omar al-Bashir | |
|---|---|
| عمر حسن احمد البشي | |
 Omar al-Bashir vuonna 2009. |
|
 Sudanin 7. presidentti  |
|
|
30. kesäkuuta 1989 − 11. huhtikuuta 2019
|
|
| Edeltäjä | Ahmed al-Mirghani |
| Seuraaja | Ahmed Awad Ibn Auf |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. tammikuuta 1944 Hosh Bonnaga, Sudan |
| Aiheesta muualla | |
| www.albashir.sd | |
Elämäkerta
muokkaaOmar al-Bashir syntyi vuonna 1944. Hän liittyi nuorena armeijaan ja nousi arvoasteikossa. Jom kippur -sodassa al-Bashir taisteli Egyptin puolella Israelia vastaan.[3]
Sadiq al-Mahdin valtakauden aikana maan talous oli raunioina, eikä al-Mahdi kyennyt lopettamaan kuusi vuotta kestänyttä sisällissotaa, jonka hallituksen joukot olivat häviämässä ja joka oli aiheuttanut 250 000 ihmisen kuoleman nälänhädässä. Kesäkuussa 1989 al-Mahdi pidätytti 14 upseeria ja 50 siviiliä vallankaappauksen suunnittelusta ja yrityksestä nostaa entinen presidentti Gaafar al-Nimeiry maanpaosta takaisin valtaan.[4] Bashir nousi 30. kesäkuuta 1989 vallankaappauksessa Kansallisen pelastuksen vallankumouksen neuvoston johtoon ja otti hoitaakseen valtionpäämiehen, pääministerin, puolustusministerin ja asevoimien komentajan tehtävät. Hän hajotti parlamentin ja julisti perustuslain pätemättömäksi.[4] Maan presidentin aseman hän otti 16. lokakuuta 1993 hajottaessaan sotilasjuntan ja poliittiset puolueet ja hallitsi siitä lähtien maata käytännössä yksinvaltiaana.
Al-Bashir valittiin maan presidentiksi huhtikuussa 2006 järjestetyissä ensimmäisissä presidentinvaaleissa sitten vuoden 1986.[5] Bashirin hallitus on tukenut islamistista aktiviteettia ympäri maailmaa. Se tuki Algerian sisällissotaan osallistuneita islamistiryhmiä. Khartoumista tuli islamistiryhmien turvapaikka ja avunantaja. Muun muassa Osama bin Laden asui Sudanissa 1991–1996. Vuonna 1996 YK asetti Sudanille pakotteita epäillystä osallistumisesta Egyptin presidentti Mubarakin salamurhayritykseen.
Bashir jatkoi 1983 alkanutta sisällissotaa maan etelänosan kapinallisia vastaan, mutta joutui taipumaan rauhantunnusteluihin kärsittyään tappioita Sudanin kansanvapautusarmeijalle (SPLA) vuonna 1997. 1990-luvun kuluessa myös maan länsi- ja itäosat alkoivat etääntyä keskushallituksesta. Läntisessä Darfurin maakunnassa on vuodesta 2003 ollut käynnissä uusi aseellinen konflikti, jossa on tapettu ehkä jopa 450 000[6] ja 2,5 miljoonaa ajettu kodeistaan.
Vuonna 2008 kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n syyttäjä Luis Moreno-Ocampo asetti Bashirin syytteeseen sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Darfurin konfliktissa vuosina 2003–2008. Kansainvälinen rikosoikeustuomioistuin nosti maaliskuussa 2009 ensimmäisen kerran syytteen istuvaa valtionpäämiestä vastaan.[7] Myöhemmin syytelistaan lisättiin syyte kansanmurhasta, joka kohdistui fur-, masalit- ja zaghawa-heimoihin.[8] Etsintäkuulutuksesta huolimatta Bashiria ei ole luovutettu ICC:lle, vaikka hän on tehnyt joitakin valtiovierailuja etsintäkuulutuksen alaisena jopa ICC:n jäsenmaihin Tšadiin ja Keniaan.[9] Helmikuussa 2020 Sudanin hallinto ilmoitti, että al-Bashir luovutetaan kansainväliselle rikostuomioistuimelle.[10]
Huhtikuussa 2010 Sudanissa järjestettiin maan ensimmäiset monipuoluevaalit. Suuri osa opposition ehdokkaista boikotoi vaaleja, joten Bashir voitti odotetusti presidentinvaalit. Yhdysvallat ja EU:n vaalitarkkailijat arvostelivat vaalijärjestelyjä.[11]
Armeija syrjäytti huhtikuussa 2019 al-Bashirin vallasta,[1] ja syrjäyttämisestään lähtien entinen presidentti Omar al-Bashir on ollut lukuisista väärinkäytöksistä ja rikoksista syytettynä vankilassa.[2]
Al-Bashiria syytetään myös korruptiosta, ja hänen asunnoltaan löydettiin käteisenä miljoonia euroja ja Sudanin puntia.[12]Lisäksi al-Bashiria syytetään ainakin mielenosoittajien surmauttamisesta 30-vuotisen valtakautensa aikaisissa hallintoaan vastustavissa mielenosoituksissa.[13]
Al-Bashir sai joulukuussa 2019 korruptiosta kahden vuoden tuomion, jonka hän suoritti arestissa, sillä Sudanissa ei yli 70-vuotiasta voi tuomita vankilaan suorittamaan rangaistusta.[14]
Yksityiselämä
muokkaaOmar al-Bashirin yksityiselämästä tiedetään vain vähän. Hänellä ei ole lapsia, ja hän avioitui 50-vuotiaana toisen vaimonsa, Sudanissa sotasankarina pidetyn Ibrahim Shams al-Dinin lesken, kanssa.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Heikki Heiskanen: Omar al-Bashir hallitsi Sudania kovin ottein kolme vuosikymmentä Yle Uutiset. 11,4,10§9. Viitattu 9.12.2019.
- ↑ a b Sudan ex-leader Bashir moved to prison bbc.com. 17.4.2019. Viitattu 9.12.2019. (englanti)
- ↑ a b Profile: Sudan's Omar al-Bashir BBC News. 14.8.2019. BBC. Viitattu 13.4.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Alan Cowell: Military Coup In Sudan Ousts Civilian Regime 1.7.1989. The New York Times. Viitattu 29.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Sudanin presidentti sai jatkokauden historiallisissa vaaleissa 26.4.2010. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 28.4.2010. Viitattu 29.8.2010. (Archive.org)
- ↑ Hundreds Killed in Attacks in Eastern Chad 11.4.2007. Washington Post. Viitattu 8.1.2008. (englanniksi)
- ↑ Sudanin presidentti määrättiin pidätettäväksi 4.3.2009. Yle Uutiset. Viitattu 29.8.2010.
- ↑ Sudanin presidentille syytteet kansanmurhasta 12.7.2010. Yle Uutiset. Viitattu 22.5.2011.
- ↑ EU kehotti Keniaa pidättämään kansanmurhasta etsintäkuulutetun Sudanin presidentin 27.8.2010. Yle Uutiset. Viitattu 23.5.2011.
- ↑ Sudan luovuttaa Omar al-Bashirin kansainväliselle rikostuomioistuimelle yle.fi, uutiset. 11.2.2020. Viitattu 12.2.2020.
- ↑ Sudanissa sovittiin vaalituloksen kunnioittamisesta 20.4.2010. Yle Uutiset. Viitattu 23.5.2011.
- ↑ Sudan's ex-president Bashir charged with corruption, holding illicit foreign currency Reuters. 31.8.2019. Viitattu 9.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Sudan's Bashir faces charges of killing protesters aa.com.tr. Viitattu 9.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Sudanin entiselle presidentille tuomio korruptiosta yle.fi, uutiset. 14.12.2019. Viitattu 14.12.2019.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Omar al-Bashir Wikimedia Commonsissa
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Sudanin presidentin väitetään kavaltaneen miljardeja
