iBet uBet web content aggregator. Adding the entire web to your favor.
iBet uBet web content aggregator. Adding the entire web to your favor.



Link to original content: http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Makedonianmänty
Makedonianmänty – Wikipedia

Makedonianmänty

havupuu

Makedonianmänty (Pinus peuce) eli peuke[3] on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva havupuu. Laji kasvaa luonnonvaraisena Balkanin vuoristossa, yleensä 1 000–2 200 metrin korkeudella ja muodostaa usein puurajan. Se kasvaa parhaimmillaan 35–40 metrin pituiseksi, ja runko voi saavuttaa 1,5 metrin läpimitan. Normaali korkeus on kuitenkin 10–18 metriä.[4] Parhaiten se menestyy valoisalla paikalla, mutta se on kotiseudullaan huomattavan varjonkestävä ja kasvaa jopa metsäkuusen alla.[3] Laji on kasvaa nimensä mukaisesti Makedoniassa sekä muualla etelä-Balkanilla ja kasvaa yleensä tuoreissa keskiravinteisissa metsissä tai kallioilla.[4][5]

Makedonianmänty
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Havupuut Pinophytina
Luokka: Havupuut Pinopsida
Lahko: Pinales
Heimo: Mäntykasvit Pinaceae
Suku: Männyt Pinus
Laji: peuce
Kaksiosainen nimi

Pinus peuce
Griseb.[2]

     Makedonianmännyn luontainen yhtäjaksoinen levinneisyys. ✖ Eristyneitä populaatioita
     Makedonianmännyn luontainen yhtäjaksoinen levinneisyys.
Eristyneitä populaatioita
Katso myös

  Makedonianmänty Wikispeciesissä
  Makedonianmänty Commonsissa

Kuvaus

muokkaa

Neulasia on viisi yhdessä samassa kääpiöoksassa, ja pituudeltaan ne ovat 7–12 senttimetriä.[4] Kävyt ovat pituudeltaan yleensä 8–15 senttimetriä.[4][6] Siemenet ovat 7 millimetrin mittaisia, ja niissä on 1,5 senttimetriä pitkä siipi.[4] Makedonianmänty alkaa tehdä siemeniä jo 25 vuotiaana.[3] Siemeniä levittää tuuli, mutta usein asialla voi olla myös pähkinähakki.

Makedonianmänty on kestävä, mutta valoa vaativa koristekasvi sekä viljelymetsäpuu Rovaniemen korkeudelle asti I-VI kasvuvyöhykkeillä.[6][5]

Taudit ja tuholaiset

muokkaa

Makedonianmänty on kestävä tervasrosoa vastaan, vaikka tauti heikentää hieman sen kasvua.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. Farjon, A.: {{{taksoni}}} IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-2. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.11.2019. (englanniksi)
  2. ITIS: Pinus peuce Viitattu 3.11.2019. (englanniksi)
  3. a b c d Risto Sarvas: ”Heimo Pinaceae”, Havupuut, s. 342-343. (2. p.) Helsinki: Metsäkustannus, 2002 (1964). ISBN 952-5118-33-9
  4. a b c d e Leena Hämet-Ahti, Annikki Palmén, Pentti Alanko ja Peter M. A. Tigerstedt: Suomen puu- ja pensaskasvio. Dendrologian Seura - Dendrologiska Sällskapet 1992. s. 83
  5. a b Toim. Henry Väre, Jaakko Saarinen, Arto Kurtto, Leena Hämet-Ahti ; kasvipiirrokset: Marja Koistinen, Stan Shingler ; kirjoittajat: Antti Autio et al.: Suomen puu- ja pensaskasvio : Finlands vedartade flora = Woody flora of Finland, s. 213-214. (3., täysin uudistettu painos) Helsinki: Dendrologian seura - Dendrologiska sällskapet - Finnish Dendrological Society, 2021. ISBN 978-951-96557-4-1
  6. a b Coombes, Allen: Puut, s. 40. Suomentanut Jani Kaaro. WSOY, 2005. ISBN 951-0-30137-X