Herman Paavilainen

Herman Paavilainen (26. lokakuuta 1879 Virtasalmi – 8. heinäkuuta 1964) oli suomalainen vakuutusjohtaja, vakuutusneuvos ja sosiaaliministeri.

Herman Paavilainen
Herman Paavilainen
sosiaaliministeri
Kallion III hallitus
Henkilötiedot
Syntynyt	26. lokakuuta 1879 Virtasalmi
Kuollut	8. heinäkuuta 1964 (84 vuotta)
Arvonimi	vakuutusneuvos
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Paavilaisen vanhemmat olivat maanviljelijä Henrik Edvard Paavilainen ja Sofia Vauhkonen. Hän pääsi ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta vuonna 1900 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1906 ja filosofian maisteriksi 1907.

Paavilainen oli 1903–1907 tilattoman väestön alakomitean tilastollisen toimiston apulaisjohtajana ja sen jälkeen ensin Helsingin Maanviljelyslyseon opettajana. Hän oli tilastollisen päätoimiston aktuaarina 1911–1917 ja oli tällöin myös jäsenenä virallisen tilaston järjestämiskomiteassa. Myöhemminkin hän otti osaa monien tilastokysymysten käsittelyyn. Ensimmäisen maailmansodan vuosina Paavilainen laati useita tilastollisia selvityksiä muun muassa maataloustuotteiden hinnan ja tuotantokustannusten noususta, pakko-ottorasituksesta, maatyöväen palkkojen noususta ja maanviljelijäin sekä kaupan- ja teollisuudenharjoittajain tulojen noususta sodan aikana. Kun vuonna 1917 tapaturmavakuutus ulotettiin koskemaan myös maatalousväestöä sitä varten perustettiin uusi vakuutuslaitos Aura, jonka toimitusjohtajaksi Paavilainen tuli. Paavilainen oli Maanviljelijäin keskinäisen vakuutusyhtiö Auran toimitusjohtajana 1917–1950 ja Keskinäisen henkivakuutusyhtiö Auran timitusjohtajana 1934–1950.

Paavilainen oli myös jälleenvakuutusyhtiö Vakavan toimitusjohtajana ja vuodesta 1919 kymmenisen vuotta tapaturmavakuutusyhdistys Työnvaaran johtajana. Vuosina 1926-1935 hän oli jälleenvakuutusyhtiö Kekrin johtokunnan jäsenenä sekä sen jälkeen yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana, Paavilainen oli myös Kaupunkien Yleisen Paloapuyhdistyksen johtokunnan jäsenenä. Hän toimi valtion tapaturmalautakunnan puheenjohtajana ja oli jäsenenä useissa valtion komiteoissa. Paavilainen oli Suomen Tilastoseuran esimiehenä ja toimi muun muassa Yhteiskunnallisen korkeakoulun hallituksen varapuheenjohtajana ja Sosialipoliittisen yhdistyksen esimiehenä. Paavilainen oli lisäksi Suomen Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja, Tapaturmavakuutuksen maksulautakunnan puheenjohtaja, Suomen Palosuojeluyhdistyksen johtokunnan jäsen ja Maaseudun Palovakuutusyhdistyksen Liiton johtokunnan puheenjohtaja.

Paavilainen oli sosiaaliministerinä Kallion III hallituksessa 1929–1930. Hän oli hallituksessa ammattiministerinä. Hän toimi Aura-yhtiöiden toimitusjohtajana 1927–1954 ja oli vakuutusalan merkittävä kehittäjä, mistä syystä hänelle myönnettiin vakuutusneuvoksen arvonimi 1937. Hänen puolisonsa vuodesta 1921 Lempi Maria Paavilainen, o.s. Vierula oli taiteen keräilijä, ja Paavilaisten kodin irtaimistoa on nyt Törnävän kartanossa. Heidän poikansa, Erkki Paavilainen (1924–1994), oli tunnettu helsinkiläinen psykiatri ja ylilääkäri. Herman Paavilaisella on 3 lastenlasta: prof. Kristiina Heikinheimo (s. 1954), psykiatri ja psykoterapeutti Olli Paavilainen (s. 1956) sekä KTM Jussi Paavilainen (s. 1959). Suomen Kultturirahastoon perustettiin Herman ja Maija Paavilaisen rahasto 1980-luvulla.

Julkaisuja

• Kruunutilojen verolleotosta ja sen taloudellisista vaikutuksista Suomessa : painettu Jaakko Forsmanin lahjarahaston koroilla. Taloustieteellisiä tutkimuksia, 2. Helsinki 1906
• Maataloudesta ja toimenpiteistä sen kohottamiseksi vv. 1908-1910: viime vuosikymmenellä tapahtunutta kehitystä silmällä pitäen. Tilastollisia tiedonantoja 17. Tilastokeskus, Helsinki 1913
• Maataloustuotteiden hinnan- ja tuotantokustannusten nousu sodan aikana, tekijät Huugo Niinivaara ja H. Paavilainen. Maataloustuottajain valtuuskunnan tilastotoimiston julkaisuja 1. Helsinki 1917
• Sodanaikainen pakko-ottorasitus yksityisillä tiloilla, tekijät Huugo Niinivaara ja H. Paavilainen. Maataloustuottajain valtuuskunnan tilastotoimiston julkaisuja 2. Helsinki 1917
• Maatyöväen palkkojen nousu sodan aikana, tekijät Huugo Niinivaara ja H. Paavilainen. Maataloustuottajain valtuuskunnan tilastotoimiston julkaisuja 3. Helsinki 1917
• Maanviljelijäin sekä kaupan- ja teollisuudenharjoittajain tulojen nousu sodan aikana. Maataloustuottajain valtuuskunnan tilastotoimiston julkaisuja 4. Helsinki 1917
• Karjan- ja porojen omistus Suomen maalaiskunnissa v. 1901 sekä vertailuja ulkomaiden vastaaviin oloihin. Tilastollinen tutkimus yhteiskuntataloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa / Tilattoman väestön alakomitea, v. 1901. 4. Helsinki 1918
• Maatilojen vakuutusvelvollisuusperuste: alustus. Helsinki 1919
• Maamiesten ja heidän yhteisten yritystensä rahaliikkeen järjestämisestä. Maataloustuottajain keskusliiton julkaisuja, n:o 7. Helsinki 1920
• Maan hinnat vuosina 1913/14 ja 1917/18 sekä niissä tapahtunut nousu - Jordprisen under åren 1913/14 och 1917/18 samt stegringen i desamma. Maatalousministeriön julkaisuja, n:o 1. Helsinki 1920
• Katsaus suurmaanomistukseen Suomessa: 1. päivänä tammikuuta 1917. Maatalousministeriön julkaisuja, n:o 2. Helsinki 1920
• Paikallisten paloapuyhdistysten yhteenliittymisen merkityksestä niille itselleen ja erikoisesti maaseudun palosuojelukselle: alustus Maaseudun palosuojeluspäivillä 10. 12. 1923. 1923
• Översikt över Olycksfallsförsäkringsföreningen Auras 10-åriga verksamhet 1917-1927. Olycksfallsförsäkringsförening Aura, Helsingfors 1927
• Tapaturmavakuutusyhdistys Työnvaara: 1919-1929. Tapaturmavakuutusyhdistys Työnvaara, Helsinki 1929
• Kansaneläkevakuutus: hallituksen esityksen johdosta eduskunnalle kansanvakuutuslaiksi. Lisäys Maalaiskuntien liiton 5. varsinaisten kunnallispäivien alustusvihkoon. Helsinki 1936

Lähteet

• Valtioneuvoston ministeritietojärjestelmä (Arkistoitu – Internet Archive)