Helmitinami
Helmitinami (Tinamus guttatus) on tinamien (Tinamidae) heimoon ja isotinamien (Tinamus) sukuun kuuluva lintulaji.[2] Sen tieteellinen lajinimi guttatus merkitsee pilkukasta.[3]
| Helmitinami | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Tinamilinnut Tinamiformes |
| Heimo: | Tinamit Tinamidae |
| Suku: | Isotinamit Tinamus |
| Laji: | guttatus |
| Kaksiosainen nimi | |
 Helmitinamin levinneisyysalue. |
|
| Katso myös | |
Tuntomerkit
muokkaaHelmitinami kasvaa tavallisesti 32–36 senttimetrin mittaiseksi. Se on väritykseltään pääosin ruskea. Sillä on vaaleita täpliä siivissään ja ruumiinsa yläosassa. Lajilla on tummanharmaa pää. Kurkku on yleensä valkoinen, toisinaan kellanruskea, niska on ruskea ja tummien täplien peitossa. Sukupuolet ovat keskenään samannäköiset.[3][4][5]
Levinneisyys ja elinympäristö
muokkaaHelmitinamia tavataan alueellisesti yleisenä Kolumbian kaakkoisosissa ja Venezuelan eteläosissa, mistä sen levinneisyysalue jatkuu etelään Peruun, Ecuadoriin ja Bolivian pohjoisosiin, idässä levinneisyysalue ulottuu Brasilian koillisosiin. Sen elinympäristöä ovat trooppiset sademetsät. Lajia on arvioitu esiintyvän kaikkiaan 5 250 000 neliökilometrin laajuisella alueella.[1]
Sukukypsien helmitinamien määräksi on arvioitu 200 000–500 000 yksilöä. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee sen silmälläpidettäväksi lajiksi. Vielä vuonna 2009 liitto luokitteli helmitinamin elinvoimaiseksi lajiksi. Linnun kannat ovat vähenemässä kiihtyvän metsäkadon ja osittain myös metsästyksen vuoksi. Vuoden 2011 arvion mukaan 25–29 prosenttia sen populaatioista häviää metsäkadon seurauksena seuraavien kolmen sukupolven aikana.[1]
Ravinto ja elintavat
muokkaa
Orinocojoen yläjuoksulla helmitinamin lisääntymisaika sijoittuu maalis-huhtikuulle. Brasiliassa sen on havaittu syövän enimmäkseen muurahaisia ja siemeniä.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d BirdLife International: Tinamus guttatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Tinamus guttatus Pelzeln, 1863 Global Biodiversity Information Facility. Viitattu 21.6.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Begazo, A. (toim.): White-throated Tinamou (Tinamus guttatus) Peru Aves. Viitattu 21.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Machado, Tatiana Lemos da Silva; Marques de Oliveira, Uéslei; Santos do Nascimento, Sheiliane; Santos, Marcos Pérsio Dantas & Manzatto, Angelo Gilberto: Preliminary survey of avifauna of the Estação Ecológica do Cuniã in Porto Velho, northern Brazil. Check List, 2021, 17. vsk, nro 1, s. 295. doi:10.15560/17.1.289 (englanniksi)
- ↑ Blake, Emmet Reid: Manual of Neotropical Birds, s. 23. University of Chicago Press, 1977. ISBN 978-0-226-05641-8 Teoksen verkkoversio (viitattu 21.6.2021). (englanniksi)