5m

Kansainvälinen 5m eli "Vitonen" on kansainvälinen kilpakäyttöön suunniteltu pienehkö purjevene. Vitosia oli Suomessa vuonna 2010 noin 30 eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja luokka kasvaa edelleen tasaisesti 1–2 veneen vuosivauhtia. Vitoset ovat luokkana pitäneet kiinni puutakiloistaan ja dacron-purjeistaan ja täten vältelleet suuremmissa klassikkoluokissa kuten Kuutosissa tapahtuvan ”kilpavarustelun”. Vene kuuluu suurimpiin klassisiin veneluokkiin Suomessa.

Vitonen
Kansainvälinen 5m Lill-Ulla L-31
Tyyppi	kölivene, konstruktioluokka
Suurin pituus (LOA)	n. 9,50 m
Vesilinjan pituus (LWL)	n. 6,50 m
Leveys	n. 1,90 m
Syväys	max 1,1 m
Paino	1 700 kg
Isopurje	n. 15,0 m2
Fokka / Genua	n. 7 m2
Spinaakkeri	n. 40 m2
LYS	1,02
Moottori	ei ole
Miehistö	3
Makuupaikkoja	ei ole
Suunnittelija	useita, esim. Gösta Kynzell, Jarl Lindblom
Suunnitteluvuosi	1929-
Infobox OK

Sota ja britit estivät olympiahaaveet

Veneen syntyyn vaikutti R-mittasäännön mukaan suunniteltujen veneiden kalleus ja se, että 6mR-veneet eli Kutoset olivat monien mielestä 1920-luvun lopulla taloudellisesti tavallisten purjehtijoiden ulottumattomissa. Näin syntyi ajatus kolmihenkiselle miehistölle tarkoitetusta pienemmästä veneestä. Ehdotuksia oli 1920-luvulla esitetty useampia ja lopulta Union de Societes Nautique Francaise eli Ranskan purjehtijaliitto esitteli vuonna 1929 säännön, joka hyväksyttiin Lontoossa. Mittasääntö oli kansainvälinen, mutta luokkaa ei ole koskaan kirjattu Lloyd's Register of Shippingiin, joten vitoset eivät ole varsinaisia R-veneitä kuten Kasit ja Kutoset. Viitosia ehdotettiin olympialuokaksi muun muassa vuonna 1938 Kansainvälisen Purjehtijaliiton kokouksessa, josta Suomen edustaja Henrik Ramsay joutui ilmoittamaan kielteisen päätöksen. Yhdeksi syyksi tähän on epäilty^selvennä englantilaisten penseää suhtautumista uutta luokkaa kohtaan – olihan aloite alun pitäen ranskalainen.

Suomessa suuri kasvava vitosluokka

Suomessa on tällä hetkellä vitosia noin 30 kappaletta. Suurin laivue eli runsas kolmasosa veneistä on HSS:n rekisterissä. Vitosista ei koskaan tullut aidosti kansainvälistä luokkaa, vaikka ennen toista maailmansotaa veneitä oli rakennettu yli 300 kappaletta – Suomen ja Ruotsin lisäksi muun muassa Tanskassa, Sveitsissä, Ranskassa, Argentiinassa ja Uruguayssa. Ruotsissa on nykyään vielä yli 100 vitosta. 5.5m-metristen veneiden nousu maailmansodan jälkeen vaikutti luokan hiipumiseen. Suomessa vitosten toiminta oli sotien jälkeen olympialuokaksi valitun 5.5-luokan kulta-aikana eli 1950-luvulta aina 1980-luvun lopulle vähäistä.

Vitoset Suomen klassikkopurjehduksen nousun pioneerejä

Klassisen purjehduksen nousi alkoi erityisesti piennemmistä luokista 1980–1990-lukujen taitteessa, ja tänään Suomessa on enemmän vitosia kuin koskaan, noin 30 kappaletta. Suurin osa veneistä on ostettu Ruotsista, josta veneitä tulee edelleen 1–2 veneen vuosivauhtia. Vitosten vajaan parinkymmenen aktiivisen kilpailevan veneen aktiivisuden päihittää klassikoissa vain kutoset, joiden lähdöissä viime aikoina on ollut peräti kolmattakymmenettä venettä lähtöviivalla. Yllättävästi vitoset ovat aktiivisuudessaan ohittaneet monin kerroin 5.5-luokan, jonka toiminta Suomessa on 2010-luvulle tultaessa suhteellisen vaatimatonta.

Suomen viitoslaivue

Vene	Purjenro	Rakennusvuosi	Suunnittelija	Telakka	Pursiseura
Marina	L-1	1936	Hans Roberts	Åbo Båtvarv	ASS
Barbro	L-2	1936	G.L.Stenbäck	Åbo Båtvarv	HSS
Why Not	L-3	1936	Birger Slotte	Jakobstads Båtvarv	HSS
Birgitta	L-4	1938	Nils Björk	Pahan.Veneveistämö	HSS
Ghita	L-5	1937	G.L.Stenbäck	Åbo Båtvarv	NJK
Signe	L-9	1937	Jarl Lindblom	Pahan.Veneveistämö	DMSK
Carola	L-10	1937	Gösta Kynzell	Wilenius Båtvarv	ASS
Eros	L-11	1937	Tore Holm	Blekholmens Båtvarv	ASS
Lina	L-12	1938	Jarl Lindblom	Åbo Båtvarv	HSS
Inga-Lill	L-13	1939	Gösta Kynzell	Wilenius Båtvarv	HSS
Aloha	L-17	1941	Einar Olofsson	Forströms Båtvarv
Magdalen	L-18	1944	Jarl Lindblom	A.Poikolainen	ASS
Marianne	L-19	1941	Jarl Lindblom	Åbo Båtvarv
Vifem	L-20	1941	Jarl Lindblom	Åbo Båtvarv
C´la vie	L-21	1943	Jarl Lindblom	A.Poikolainen
Zorina	L-22	1945	Jarl Lindblom	A.Poikolainen	HSS
Rose-Marie	L-24	1943	Jarl Lindblom	A.Poikolainen
Going	L-26	1938	Tore Holm	Holms Yachvarv
Linda	L-27	1948	Jarl Lindblom	Laivateollisuus	ASS
Albertina	L-28	1939	R.Andersson	Vaxö Båtvarv	ÅSS
Diana	L-29	1948	Gösta Kynzell	Wilenius Båtvarv	ASS
Eystra	L-30	1940	Tore Sunden	Arendals Båtvarv	HSS
Lill-Ulla	L-31	1945	Tore Holm	Arendahls Båtvarv	NJK
Våglek	L-32	1947	Gunnar Harme	Ernst Örman	VP
Röde Orm	L-33	1941	Roy Sherman	Hj.Johansson	HSS
Blåtunga	L-34	1946	Roy Sherman	Arendahls Båtvarv	HUS
Liss-Gun III	L-35	1942	Arvid Laurin	Kungsörns Båtvarv	BS
You-Too	L-36	1942	Tord Sunden	Arendahls Båtvarv	ASS
Victoria	L-37	1942	Roy Sherman	Hj.Johansson	BS
Tiara	L-38	1937	Tore Holm	Holms Yachtvarv	HSS

Aiheesta muualla

• Vitosten kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
• Jorma Rautapään kuvia kilpailevista vitosista