2020-luku
2020-luku on nykyinen kuluva vuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 2020 ja päättyy 31. joulukuuta 2029. Vuosikymmen on 2000-luvun kolmas vuosikymmen.
.jpg)
Vuosikymmenen alussa alkoi maailmanlaajuinen koronaviruspandemia. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Demokraattisten ja autoritaaristen järjestelmien välinen vastakkainasettelu on korostunut.[1] Ennusteen mukaan maailman väkiluku kasvaa miljardilla ihmisellä 8,7 miljardiin vuoteen 2030 mennessä.[2]
Politiikka
muokkaaKoronaviruspandemia ja maailmanpolitiikka
muokkaa
Joulukuussa 2019 Kiinan Wuhanista alkunsa saanut uusi koronavirus, SARS-CoV-2, aiheutti pandemian, joka on aiheuttanut yli sata miljoonaa tartuntaa ja miljoonia kuolemia ympäri maailmaa. Pandemian takia moniin maihin, myös Suomeen, julistettiin poikkeustila.
Demokraattisten ja autoritaaristen järjestelmien välinen vastakkainasettelu on korostunut.[1] Nato nimitti ensimmäisen kerran Kiinan vihollisekseen kesän 2022 strategisessa konseptissaan ja nimitti Venäjää merkittävimmäksi ja suoraksi uhaksi.[3] Kansalaisvapauksien tilaa eri maissa arvioivan Freedom Housen mukaan yli puolet maapallon väestöstä elää maissa, joissa yhteiskunnalliset vapaudet on tukahdutettu osittain tai kokonaan. Tutkimuslaitoksen luokittelussa vain Suomi, Ruotsi ja Norja ovat täysin vapaita maita.[4]
Aasia
muokkaaYhdysvallat vetäytyi vuonna 2021 Afganistanista, jota se oli miehittänyt lähes 20 vuotta. Afganistanin länsimaiden tukema hallinto menetti valtansa Talibanille vain muutamassa kuukaudessa. Taliban julisti perustaneensa Afganistanin islamilaisen emiraatin.[5]
Yhdysvaltain demokraattipuolueen poliitikot alkoivat ärsyttää Kiinaa vierailemalla Taiwanissa vakuuttamassa tukeaan.[6] Bidenin hallinto esti syksyllä 2022 huippuelektroniikan viennin Kiinaan.[7]
Pohjois-Amerikka
muokkaaYhdysvalloissa George Floydin kuolema pidätystilanteessa aiheutti vuonna 2020 kuukausia kestäneitä protesteja ja mellakoita poliisiväkivaltaa ja rasismia vastaan ympäri maailmaa.
Vuonna 2021 Yhdysvaltain presidentivaalit hävinneen Donald Trumpin puheet saivat osan hänen kannattajistaan hyökkäämään kongressitaloon.[8] Joe Biden astui Yhdysvaltain presidentin virkaan Donald Trumpin tilalle. Poliittinen kahtiajako jatkui Yhdysvaltain politiikassa. Republikaaninen puolue on jarruttanut useita Bidenin puolueen lakialoitteita.[9] Trump levitti valhetta vilpillistä vaaleista.[10] Myöhemmin Trumpia vastaan on nostettu lukuisia rikossyytteitä. Trumpin mukaan Bidenin hallinto käyttää oikeusjärjestelmää ja valtion virastoja hyväkseen jahdatakseen vastustajiaan.[11]
Kristillinen oikeisto vahvistui Yhdysvalloissa edellisen vuosikymmenen aikana.[12] Yhdysvaltalaisista 16–20 prosenttia kannattaa kristillistä nationalismia. Ilmiö on huolestuttanut monia kommentaattoreita, koska osa kristillisistä nationalisteista on valmis hylkäämään demokratian ja osa myös hyväksyy poliittisen väkivallan. Tutkimusten mukaan kristillisen nationalismin kannatus liittyy valkoiseen identiteettiin sekä salaliittoteorioita yhdistelevän Qanon-liikkeen kannatukseen. Kristillistä nationalismia on luonnehdittu Yhdysvaltojen poliittisen polarisoituminen liikkeelle panevaksi voimaksi.[10]
Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi kesäkuussa 2022 päätöksen Roe vastaan Wade. Naisen aborttioikeus palasi näin osavaltioiden päätettäväksi.[13]
Eurooppa
muokkaa
Brexit astui voimaan vuoden 2020 alusta eli Iso-Britannia erosi Euroopan unionista. Britannian pääministeri Boris Johnsonin seuraajaksi tuli Liz Truss vuonna 2022. Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Elisabet II kuoli 96-vuotiaana syyskuussa 2022 hallittuaan 70 vuotta. Hänen seuraajansa on Charles III.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2022. Venäjän toiminta oli jatkoa vuoden 2014 Krimin valtaukselle ja Itä-Ukrainan sodalle. Yhdysvallat ja muut maat toimittivat Ukrainalle yli 800 panssariajoneuvoa ja kymmeniätuhansia ohjuksia.[14]
Pohjois-Makedonia liittyi Natoon maaliskuussa 2020. Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsi räjähdysmäisesti Nato-jäsenyyden kannatusta sekä Suomessa että Ruotsissa. Suomi pääsi Naton jäseneksi huhtikuussa 2023 ja Ruotsi maaliskuussa 2024.
Euroopan unioni otti käyttöön päästökaupan vuonna 2005[15] ja pyrkii ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä[16]. EU:n vihreään siirtymään kuuluu vuonna 2021 esitelty Fit for 55 -paketti.
Euroopassa ajauduttiin syksyllä 2021 energiakriisiin sähkön ja kaasun hintojen noustessa ennätyskalliiksi.[17] Euroopan unionin tavoitteena on päästä irti venäläisen öljyn ja maakaasun käytöstä vuoteen 2027 mennessä.[18]
Kroatia siirtyi euron käyttöön vuonna 2023.[19]
Afrikka
muokkaaVenäjä alkoi lisätä vaikutusvaltaansa Afrikassa usein Ranskan tai Yhdysvaltain kustannuksella.[20][21]
Maailman väestö
muokkaaMaailman väkiluku ylitti Yhdistyneiden kansakuntien mukaan 8 miljardia marraskuussa 2022.[22] Maailman väestö on myös ikääntynyt. Vuonna 2020 maailmassa oli ensimmäistä kertaa yli 65-vuotiaita enemmän kuin alle 5-vuotiaita.[23]
YK:n ennusteen mukaan maailman väkiluku kasvaa miljardilla ihmisellä 8,7 miljardiin vuoteen 2030 mennessä. Saharan eteläpuolisen Afrikan väestön ennustetaan kasvavan kolmanneksella. Euroopassa väestömäärä pysyy ennallaan ja ikääntyneiden osuus kasvaa. Pohjois-Amerikan väestön ennustetaan kasvavan.[2] Intiasta tulee ennusteen mukaan väkiluvultaan maailman suurin maa noin vuonna 2027.[24]
Tiede ja tekniikka
muokkaa
- Katso myös: Luettelo 2020-luvun ohjelmistoista
Suosittuja sosiaalisen median palveluja ovat muun muassa WhatsApp, Youtube, Facebook, Instagram ja Tiktok. Podcastien eli internetin kautta kuunneltavien ohjelmien kuuntelusta tuli vuosikymmenen alussa entistä suositumpaa.[25][26]
James Webb -avaruusteleskooppi lähetti ensimmäisen kuvansa vuonna 2022.[27]
Muoti
muokkaa
- Pääartikkeli: 2020-luvun muoti
2020-luvun muotiin ovat vaikuttaneet ainakin 1960–2000-lukujen trendien kertaaminen sekä koronaviruspandemia. Etenkin nuorisomuodissa näkyvillä ovat olleet myös erilaiset pukeutumisen alakulttuurit, kuten dark academia. 2020-luvun alussa eri trendit ovat levinneet myös sosiaalisen median, etenkin Tiktokin kautta. Tyköistuvia pillifarkkuja muodikkaampia ovat 2020-luvulla olleet leveämmät farkut ja muut housut sekä naisilla että miehillä. Myös muun muassa trenssit, neuleet, saappaat ja pienet laukut ovat olleet muodissa.[28][29][30][31]
Koska koronaviruspandemian aikana ihmiset viettivät aiempaa enemmän aikaa kotona, suosioon nousivat mukavat oloasut sekä maalaisromanttinen pukeutumistyyli, ns. mökkityyli.[29][32] Julkisilla paikoilla kasvomaskien käyttösuositukset ja -pakot lisäsivät niin kertakäyttöisten kuin kankaisten kasvomaskien käyttöä, minkä seurauksena maskeihin ilmestyi eri pohjavärejä ja kuvioita[33]. Koronapandemian ohella jo edellisellä vuosikymmenellä alkenut Free the Nipple -liike, jonka tavoitteena on ei-seksualisoida naisten rinnat, on saanut jotkut naiset viettämään aiempaa enemmän aikaa ilman rintaliivejä.[34]
Aiempaa sukupuolineutraalimpi pukeutuminen on kasvattanut suosiotaan. Aiemmin lähinnä naisten muodissa olleisiin, mutta viime vuosina myös miehillä yleistyneisiin piirteisiin kuuluvat ainakin kukkakuosit, polvipituiset hameet, pastellisävyt ja kirkkaat värit.[31][28][35][28]
Elokuva
muokkaaVuosikymmenen toistaiseksi menestynein elokuva on Spider-Man: No Way Home (2021).
Urheilu
muokkaaVuoden 2020 kesäolympialaiset pidettiin Tokiossa, tosin nimestään huolimatta koronaviruspandemian takia ne siirrettiin vuodella eteenpäin kesään 2021. Vuoden 2022 talviolympialaiset pidettiin Pekingissä ja vuoden 2024 kesäolympialaiset Pariisissa.
Ympäristö
muokkaaVuosikymmenen merkittävä kysymys on ilmaston lämpeneminen. Tiedepaneeli IPCC:n mukaan maailman ilmastopäästöjen tulisi puolittua 2020-luvun aikana, jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajoittaa noin 1,5 celsiusasteeseen.[36][37][38] Nykyisillä päästöillä ilmasto on lämpenemässä 3,2 asteella.[39] Euroopan unionin tavoitteena on vähentää hiilipäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.[2]
WWF:n raportin mukaan maailman metsiä häviää keskimäärin 10 miljoonaa hehtaaria vuosittain.[39] Maailman metsäkato on vuoden 2021 monikansallisen sopimuksen mukaan tarkoitus pysäyttää vuoteen 2030 mennessä.[40][41]
Aurinko- ja tuulivoiman kustannukset ovat laskeneet vuodesta 2010 vuoteen 2022 85 prosentilla.[39]
Eurooppaa koetteli kesällä 2022 ennätyksellinen kuumuus. Kuivuus sytytti metsäpaloja, kuivasi jokia ja vaikeutti maataloutta, teollisuutta ja energiantuotantoa. Ranskassa sadalla alueella oli pulaa juomavedestä.[42] Kuivuudesta kärsi lähes kaksi kolmasosaa Euroopan maapinta-alasta. Kuivuusjakso oli mahdollisesti pahin 500 vuoteen.[43]
Suomi
muokkaa- Pääartikkeli: Suomi 2020-luvulla
.jpg)
Suomi arvioitiin maailman onnellisimmaksi maaksi vuosina 2018–2021.[44] Marinin hallitus astui toimeensa vuonna 2019. Työllisyysaste oli vuonna 2022 73,9 prosenttia, mikä oli korkein luku vuoden 1990 laman jälkeen.[45] Sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueiden järjestettäväksi vuonna 2023.[46]
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 johti Suomen turvallisuuspolitiikan muutokseen.[47] Suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus nousi ennätystasolle. Vuoden 2022 kyselyn mukaan 79 prosenttia suomalaisista kannatti Nato-jäsenyyttä.[48][49] Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ilmoittivat toukokuussa 2022 Suomen hakevan Naton jäsenyyttä.[47] Suomesta tuli Naton jäsenmaa 4. huhtikuuta 2023.[50] Suomen puolustusvoimat ottavat uudet Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjät käyttöön vuodesta 2028 alkaen.[51]
Suomen väestön ikääntyminen jatkuu. 2010-luvun puolivälin jälkeen Suomen väkiluku on kasvanut ennen kaikkea maahanmuuton vuoksi.[52] Työiässä ovat niin sanotut X- ja Y- ja Z-sukupolvet. Työelämän suurin ikäpolvi on Y-sukupolvi.[53][54] Heitä seuraa nuori Z-sukupolvi, johon luokitellaan vuonna 2000 tai sen jälkeen syntyneet, joskus myös 1990-luvun lopulla syntyneet.[55][56] Zeta-sukupolvelle on tutkimusten mukaan ominaista Y-sukupolven tavoin huoli ympäristöstä, kansainvälisyys ja runsas viestintätekniikan käyttö.[57] Lapsuuttaan elää vuosina 2010–2025 syntynyt ja syntyvä alfa-sukupolvi.[58][59]
Ennustettuja ja suunniteltuja tapahtumia
muokkaa
2025
muokkaa- 5. joulukuuta – BepiColombo-luotaimen pitäisi asettua Merkuriusta kiertävälle radalle.
2026
muokkaa- Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2026 järjestetään Kanadassa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa.
- Sagrada Famílian odotetaan valmistuvan. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1882.
- XXV talviolympialaiset järjestetään Milanossa ja Cortina d’Ampezzossa
- Täydellinen auringonpimennys Grönlannista Espanjaan 12. elokuuta.
2027
muokkaa- 7. elokuuta – Asteroidi (137108) 1999 AN10 ohittaa Maan lähietäisyydeltä (388 960 km).
- FBI:n kansiot Martin Luther Kingin murhasta ovat luettavissa tänä vuonna.
- Täydellinen auringonpimennys Pohjois-Afrikassa 2. elokuuta.
- Euroopan unionin tavoitteena on päästä irti venäläisen öljyn ja maakaasun käytöstä vuoteen 2027 mennessä.[18]
- Intiasta tulee YK:n ennusteen mukaan väkiluvultaan maailman suurin maa noin vuonna 2027.[24]
2028
muokkaa- Laskiaistiistai on karkauspäivänä ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1876.
- Kesäolympialaiset pidetään Los Angelesissa.
2029
muokkaa- 13. huhtikuuta – Asteroidi 99942 Apophis ohittaa Maan lähietäisyydeltä. Sillä on pieni todennäköisyys osua Maahan.
- CIA:n ja FBI:n kansiot John F. Kennedyn murhasta ovat luettavissa tänä vuonna.
- Euroopan avaruusjärjestö, Kiina, Venäjä ja Intia suunnittelevat lähettävänsä miehitetyn lennon Kuuhun tähän vuoteen mennessä.
- Täydellinen kuunpimennys uudenvuodenyönä. Pimennys tulee näkymään alusta loppuun Suomen alueella.
Merkittäviä henkilöitä
muokkaa
.jpg)
- Poliittisia johtajia
António Guterres, YK:n pääsihteeri (2016–)
Pedro Sánchez, Espanjan pääministeri (2018–)
Ursula von der Leyen, Euroopan komission puheenjohtaja (2019–)
Narendra Modi, Intian pääministeri (2014–)
Hasan Ruhani, Iranin presidentti (2013–2021)- Ebrahim Raisi, Iranin presidentti (2021–2024)
Benjamin Netanjahu, Israelin pääministeri (2009–2021, 2022–)- Yair Lapid, Israelin pääministeri (2022–2022)
Giuseppe Conte, Italian pääministeri (2018–2021)- Mario Draghi, Italian pääministeri (2021–2022)
- Giorgia Meloni, Italian pääministeri (2022–)
Xi Jinping, Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri (2013–)
Kim Jong-un, Pohjois-Korean johtaja (2011–)
Miguel Díaz-Canel, Kuuban presidentti (2018–)
Emmanuel Macron, Ranskan presidentti (2017–)
Magdalena Andersson, Ruotsin pääministeri (2021–2022)- Ulf Kristersson, Ruotsin pääministeri (2022–)
Angela Merkel, Saksan liittokansleri (2005–2021)- Olaf Scholz, Saksan liittokansleri (2021–)
Muhammad bin Salman, Saudi-Arabian kruununprinssi (2017–)
Sanna Marin, Suomen pääministeri (2019–2023)- Sauli Niinistö, Suomen presidentti (2012–2024)
- Alexander Stubb, Suomen presidentti (2024–)
Bašar al-Assad, Syyrian presidentti (2000–)
Recep Tayyip Erdoğan, Turkin presidentti (2014–)
Volodymyr Zelenskyi, Ukrainan presidentti (2019–)
Viktor Orbán, Unkarin pääministeri (2010–)
Franciscus, paavi (2013–)
Nicolás Maduro, Venezuelan presidentti (2013–)
Vladimir Putin, Venäjän presidentti (2012–)
Alar Karis, Viron presidentti (2021–)- Kaja Kallas, Viron pääministeri (2021–)
Elisabet II, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar (1952–2022)- Charles III, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas (2022–)
- Boris Johnson, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (2019–2022)
- Rishi Sunak, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (2022–)
Donald Trump, Yhdysvaltain presidentti (2017–2021)- Joe Biden, Yhdysvaltain presidentti (2021–)
- Yritysjohtajia
- Sam Altman, OpenAI:n toimitusjohtaja
- Jeff Bezos, Amazon.comin johtaja
- Tim Cook, Applen toimitusjohtaja
- Jack Dorsey, Twitterin johtaja (vuoteen 2022)
- Terry Gou, Foxconnin toimitusjohtaja
- Jensen Huang, Nvidian toimitusjohtaja
- Elon Musk, eteläafrikkalais-yhdysvaltalainen yrittäjä
- Satya Nadella, Microsoftin toimitusjohtaja
- Sundar Pichai, Googlen ja Alphabetin toimitusjohtaja
- Mark Zuckerberg, Metan toimitusjohtaja
- Aktivisteja
- Mike Lindell, yhdysvaltalainen poliittinen aktivisti
- Greta Thunberg, ruotsalainen ilmastoaktivisti
- Urheilijoita
- Lionel Messi, argentiinalainen jalkapalloilija
- Cristiano Ronaldo, portugalilainen jalkapalloilija
- LeBron James, yhdysvaltalainen koripalloilija
Viittauksia fiktiossa
muokkaa- 2021: Philip K. Dickin tieteisromaanin Palkkionmetsästäjän myöhemmin julkaistut versiot sijoittuvat tähän vuoteen (alkuperäisjulkaisu vuoteen 1992).
- 2022: Vuonna 1973 julkaistu elokuva Maailma vuonna 2022 sijoittuu tähän vuoteen.
- 2026: Mykkäelokuva Metropolis sijoittuu tähän vuoteen.
- 2027: Tieteiselokuva Ihmisen pojat sijoittuu tähän vuoteen.
- 2029: Vuoden 1984 elokuvan Terminator – tuhoaja hahmot Terminator-kyborgi T-800 ja ihminen Kyle Reese matkustavat tästä vuodesta elokuvan nykyhetkeen vuonna 1984.
- 2029: Vuoden 1995 anime-elokuvan Ghost in the Shell – aaveääni tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2029.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Niilola, Merja: Jatkuva kriisitila koettelee nyt suomalaisten sietokykyä kovimmin sitten toisen maailmansodan Yle uutiset. 9.6.2022. Viitattu 9.6.2022.
- ↑ a b c Pohjanheimo, Noora: Miltä maailma näyttää vuonna 2030? Tekoja. 2/2021. Kirkon ulkomaanapu. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ https://www.aljazeera.com/news/2022/6/30/nato-names-china-a-strategic-priority-for-the-first-time
- ↑ Pääkirjoitus: Sananvapautta on Suomessakin alati vaalittava Ilta-sanomat. 14.8.2022. Viitattu 22.8.2022.
- ↑ Latifi, Ali M.: Kabul near standstill on day one of the Taliban’s ‘Emirate’ Al Jazeera. 16.8.2021. Viitattu 20.8.2021. (englanniksi)
- ↑ https://edition.cnn.com/2022/08/14/politics/congressional-delegation-taiwan/index.html
- ↑ https://www.theguardian.com/us-news/2022/oct/07/biden-administration-tech-restrictions-china
- ↑ Vaarakallio, Sampo: Analyysi: Merkkejä demokratian kriisistä näkyy jo kaikkialla maailmassa Yle uutiset. 19.2.2022. Viitattu 19.2.2022.
- ↑ Haverinen, Patrik: Republikaanien epätoivo (tilaajille) HS Visio, Helsingin Sanomat. 14.7.2022. Viitattu 14.7.2022.
- ↑ a b Väntönen, Elina: Trumpin ja Jumalan puolesta (tilaajille) Helsingin Sanomat, HS Viikko. 21.8.2022. Viitattu 30.8.2022.
- ↑ https://www.nytimes.com/2023/03/29/us/politics/trump-justice-system-weaponized.html
- ↑ Leppänen, Mari: Ihminen unohtuu, kun taistelu sieluista kiihtyy Helsingin Sanomat. 30.8.2022. Viitattu 30.8.2022.
- ↑ U.S. Supreme Court overturns abortion rights landmark 24.6.2022. Reuters. Viitattu 24.6.2022. (englanniksi)
- ↑ https://www.ifw-kiel.de/fileadmin/Dateiverwaltung/IfW-Publications/-ifw/Kiel_Working_Paper/2022/KWP_2218_Which_countries_help_Ukraine_and_how_/KWP_2218_Version5.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://climate.ec.europa.eu/eu-action/eu-emissions-trading-system-eu-ets/development-eu-ets-2005-2020_en
- ↑ https://climate.ec.europa.eu/eu-action/climate-strategies-targets/2050-long-term-strategy_en
- ↑ Hiilamo, Elli-Alina: Sähkön ja kaasun hintojen pelätään karkaavan käsistä, tilannetta kuvataan poikkeukselliseksi – mistä raju hinnannousu johtuu? Yle uutiset. 25.9.2021. Viitattu 14.7.2022.
- ↑ a b Romsi, Vilma: EU:n huippukokous päättyi Versailles’ssa Yle uutiset. 13.3.2022. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Leinonen, Antti: Kroatiasta tuli kahdeskymmenes euromaa Salkunrakentaja. 3.6.2022. Viitattu 14.7.2022.
- ↑ https://www.dw.com/en/russias-reengagement-with-africa-pays-off/a-61064011
- ↑ https://www.csmonitor.com/World/Africa/2022/0728/As-Russia-marches-across-Ukraine-a-battle-for-influence-in-Africa
- ↑ https://www.un.org/en/desa/world-population-reach-8-billion-15-november-2022
- ↑ Storås, Niclas: Ikääntyvä ihmiskunta (tilaajille) HS Visio, Helsingin Sanomat. 12.7.2022. Viitattu 14.7.2022.
- ↑ a b Pajari, Katriina: Vielä hetken Kiina on suurin Helsingin Sanomat, Kuukausiliite. 8.5.2022. Viitattu 8.5.2022.
- ↑ Pönkä, Harto: Sosiaalisen median tilastot ja käyttö Suomessa 22.12.2020. Innowise. Viitattu 16.9.2021.
- ↑ Jauhiainen, Ilkka: Koronakriittisten puheet somessa eivät juuri vaikuta suomalaisten asenteisiin, kertoo tutkija (tilaajille) Mediuutiset. 31.8.2021. Viitattu 2.10.2021.
- ↑ Paukku, Timo & Kuokkanen, Venla: Nyt näemme syvemmälle avaruuteen ja kaukaisempaan historiaan kuin koskaan – Webb-teleskoopin ensimmäinen kuva julkistettiin Helsingin Sanomat. 12.7.2022. Viitattu 12.7.2022.
- ↑ a b c Condé Nast: The biggest Spring/Summer 2021 trends for men British GQ. 21.7.2020. Viitattu 12.11.2024. (englanti)
- ↑ a b 2020’s biggest fashion trends Drapers. 31.12.2020. Viitattu 12.11.2024. (englanniksi)
- ↑ 7 Men’s Fashion Trends That Will Rule the Rest of 2020 StyleCaster. 10.4.2020. Viitattu 12.11.2024. (englanti)
- ↑ a b These Were the 11 Biggest Fashion Trends of 2021 (& 3 That Couldn’t Stand the Test of Time) PureWow. 13.12.2021. Viitattu 12.11.2024.
- ↑ Definition of cottagecore | Dictionary.com www.dictionary.com. Viitattu 12.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Condé Nast: Face Masks to Shop Now Vogue. 3.3.2022. Viitattu 12.11.2024. (englanti)
- ↑ So… Is No One Wearing Bras Anymore? PureWow. 6.7.2021. Viitattu 12.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Charlie Thomas: 20 Men's Fashion Trends You Need To Know For Fall/Winter 2022 Ape to Gentleman. 27.11.2024. Viitattu 31.10.2022. (englanti)
- ↑ Eskonen, Hanna: Ilmaston lämpenemisen kriittiset hetket Yle uutiset. 7.12.2021. Viitattu 11.12.2021.
- ↑ Merimaa, Juha: Millaista on arkemme 2020-luvulla? Helsingin Sanomat. 25.12.2019. Viitattu 15.9.2021.
- ↑ Hiltunen, Elina: Suomi vuonna 2030 – Kymmenen ennustetta seuraavalle vuosikymmenelle Bonfire.fi. 13.1.2020. Viitattu 30.9.2021.
- ↑ a b c Vanha-Majamaa, Anton & Blom, Johannes: IPCC:n ilmastoraportti: Toivoa on, mutta se vaatii toimia Yle uutiset. 4.4.2022. Viitattu 4.4.2022.
- ↑ Rannard, Georgina & Gillett, Francesca: COP26: World leaders promise to end deforestation by 2030 BBC News. 2.11.2021. Viitattu 2.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Kokkonen, Yrjö: Päivittyvä seuranta: Maailman johtajat kertovat maidensa ilmastokannat, Niinistö puhuu myöhemmin iltapäivällä – katso Glasgow'n ilmastokokousta suorana Yle uutiset. 2.11.2021. Viitattu 2.11.2021.
- ↑ Vaalisto, Heidi & Nykänen, Riika: Eurooppa korventuu pakahduttavan helleaallon kourissa – vesi vähissä, lieskat roihuavat Ilta-sanomat. 20.8.2022. Viitattu 22.8.2022.
- ↑ Pääkirjoitus: Luontokin koettelee Eurooppaa – vuosikausiin pahin kuivuus pidentää ennestään pitkää vitsausten listaa Ilta-sanomat. 14.8.2022. Viitattu 22.8.2022.
- ↑ Helliwell, John F. & Sachs, Jeffrey & De Neve, Jan-Emmanuel (toim.): World Happiness Report 2020 (PDF) 2020. New York: Sustainable Development Solutions Network. ISBN 978-1-7348080-0-1 Viitattu 24.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Nikula, Sanna: Työllisyysaste koheni edelleen maaliskuussa – Ekonomisti: ”Korkeimmillaan sitten vuoden 1990 lamaa edeltävien lukujen” Helsingin Sanomat. 2.5.2022. Viitattu 2.5.2022.
- ↑ Hakahuhta, Ari & Koivisto, Markku: Historiallinen sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa Yle uutiset. 23.6.2021. Viitattu 16.9.2021.
- ↑ a b de Fresnes, Tulikukka & Tikkala, Hannu & Tolonen, Laura: Suomi hakee Nato-jäsenyyttä Yle uutiset. 15.5.2022. Viitattu 15.5.2022.
- ↑ Kinnunen, Pekka & Koivisto, Matti: Ylen kysely: Nato-jäsenyyden kannatus vahvistuu – 62 prosenttia haluaa nyt Natoon Yle uutiset. 14.3.2022. Viitattu 8.4.2022.
- ↑ Lepistö, Matti: HS-gallup: Naton kannatus noussut uuteen ennätykseen Verkkouutiset. 27.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
- ↑ Suomi on nyt Naton jäsen, ulkoministeri Haavisto luovutti liittymiskirjan Yhdysvaltain ulkoministerille Antony Blinkenille Turun Sanomat. 4.4.2023. Viitattu 5.4.2023.
- ↑ Hakahuhta, Ari & Luotonen, Annina & Pärssinen, Minna: Suomi ostaa F-35 -hävittäjiä Yle uutiset. 10.12.2021. Viitattu 10.12.2021.
- ↑ Rotkirch, Anna: Syntyvyyden toipuminen ja pitenevä elinikä. Linjauksia 2020-luvun väestöpolitiikalle, s. 48, 65. (Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2021:2) Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2021. ISBN 978-952-383-073-8 Verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 11.10.2021).[vanhentunut linkki]
- ↑ Valkama, Heikki: Nuoret työntekijät ovat epälojaaleja ja kärsimättömiä – mutta paljon parempia työntekijöitä kuin vanhempansa Yle uutiset. 22.1.2020. Viitattu 15.9.2021.
- ↑ Väärämäki, Heidi: Kolmekymppiset ovat linnoittautuneet omiin todellisuuksiinsa, eivätkä ymmärrä toisiaan, sanoo omia ikätovereitaan tutkinut Mikko Piispa (tilaajille) Helsingin Sanomat. 7.2.2019. Viitattu 15.9.2021.
- ↑ Granström, Teemu: Z-sukupolvi kyseenalaistaa ennakoluulottomasti – myös auktoriteetit Kun koulu loppuu. 3.6.2015. Viitattu 15.9.2021.
- ↑ XYZ – Miten eri sukupolvet eroavat toisistaan? 25.2.2020. A-lehdet. Viitattu 23.9.2021.
- ↑ Vainio, Anniina: Tulevaisuuden töissä Helsingin Sanomat. 22.1.2021. Viitattu 30.8.2022.
- ↑ Alfa-sukupolvi – tulevaisuuden edustajat 21.3.2021. Bambora. Viitattu 15.9.2021.
- ↑ Mikä on Alfa-sukupolvi ja mitä ovat sen pääpiirteet? 19.1.2019. Äitiyden ihme. Viitattu 15.9.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 2020-luku Wikimedia Commonsissa
