alku

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *alku, equivalent to alkaa (“to begin”) +‎ -u.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑlku/, [ˈɑ̝lku]
• Rhymes: -ɑlku
• Syllabification^(key): al‧ku

Noun

alku

1. start, beginning, inception, incipience
2. (in compounds) first, prime, primeval, primordial, proto-, initial

   elämän alkumuodot ― primeval forms of life

   alkueläin ― protozoan

   alkukustannus ― initial cost

Declension

Inflection of alku (Kotus type 1*D/valo, k-∅ gradation)
nominative		alku	alut
genitive		alun	alkujen
partitive		alkua	alkuja
illative		alkuun	alkuihin
		singular	plural
nominative		alku	alut
accusative	nom.	alku	alut
	gen.	alun
genitive		alun	alkujen
partitive		alkua	alkuja
inessive		alussa	aluissa
elative		alusta	aluista
illative		alkuun	alkuihin
adessive		alulla	aluilla
ablative		alulta	aluilta
allative		alulle	aluille
essive		alkuna	alkuina
translative		aluksi	aluiksi
abessive		alutta	aluitta
instructive		—	aluin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of alku (Kotus type 1*D/valo, k-∅ gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative alkuni alkuni accusative nom. alkuni alkuni gen. alkuni genitive alkuni alkujeni partitive alkuani alkujani inessive alussani aluissani elative alustani aluistani illative alkuuni alkuihini adessive alullani aluillani ablative alultani aluiltani allative alulleni aluilleni essive alkunani alkuinani translative alukseni aluikseni abessive aluttani aluittani instructive — — comitative — alkuineni second-person singular possessor singular plural nominative alkusi alkusi accusative nom. alkusi alkusi gen. alkusi genitive alkusi alkujesi partitive alkuasi alkujasi inessive alussasi aluissasi elative alustasi aluistasi illative alkuusi alkuihisi adessive alullasi aluillasi ablative alultasi aluiltasi allative alullesi aluillesi essive alkunasi alkuinasi translative aluksesi aluiksesi abessive aluttasi aluittasi instructive — — comitative — alkuinesi first-person plural possessor singular plural nominative alkumme alkumme accusative nom. alkumme alkumme gen. alkumme genitive alkumme alkujemme partitive alkuamme alkujamme inessive alussamme aluissamme elative alustamme aluistamme illative alkuumme alkuihimme adessive alullamme aluillamme ablative alultamme aluiltamme allative alullemme aluillemme essive alkunamme alkuinamme translative aluksemme aluiksemme abessive aluttamme aluittamme instructive — — comitative — alkuinemme second-person plural possessor singular plural nominative alkunne alkunne accusative nom. alkunne alkunne gen. alkunne genitive alkunne alkujenne partitive alkuanne alkujanne inessive alussanne aluissanne elative alustanne aluistanne illative alkuunne alkuihinne adessive alullanne aluillanne ablative alultanne aluiltanne allative alullenne aluillenne essive alkunanne alkuinanne translative aluksenne aluiksenne abessive aluttanne aluittanne instructive — — comitative — alkuinenne third-person possessor singular plural nominative alkunsa alkunsa accusative nom. alkunsa alkunsa gen. alkunsa genitive alkunsa alkujensa partitive alkuaan alkuansa alkujaan alkujansa inessive alussaan alussansa aluissaan aluissansa elative alustaan alustansa aluistaan aluistansa illative alkuunsa alkuihinsa adessive alullaan alullansa aluillaan aluillansa ablative alultaan alultansa aluiltaan aluiltansa allative alulleen alullensa aluilleen aluillensa essive alkunaan alkunansa alkuinaan alkuinansa translative alukseen aluksensa aluikseen aluiksensa abessive aluttaan aluttansa aluittaan aluittansa instructive — — comitative — alkuineen alkuinensa

Derived terms

• alkuaan
• -alkuinen
• alkuisin
• alkujaan
• alkuun
• alkuunkaan
• aluke
• alumpana

 

compounds

• alkuaika
• alkuaine
• alkuapina
• alkuarvo
• alkuaste
• alkuasukas
• alkucocktail
• alkudrinkki
• alkuehto
• alkueliö
• alkueläin
• alkuerä
• alkuhankaluus
• alkuheitto
• alkuhetki
• alkuhistoria
• alkuhärkä
• alkuideaali
• alkuihminen
• alkuilta
• alkujakso
• alkujuoma
• alkujuuri
• alkukala
• alkukampela
• alkukangertelu
• alkukankeus
• alkukantainen
• alkukarhu
• alkukarsinta
• alkukausi
• alkukehto
• alkukeitto
• alkukesä
• alkukevät
• alkukieli
• alkukiihdytys
• alkukilpailu
• alkukirjain
• alkukirkko
• alkukohta
• alkukohtaus
• alkukoktaili
• alkukompastelu
• alkukonsonantti
• alkukoti
• alkukoulutus
• alkukristillinen
• alkukunta
• alkukustannus
• alkukuu
• alkukuukausi
• alkukuva
• alkukymmen
• alkukäsittely
• alkulataus
• alkulause
• alkuliemi
• alkuliite
• alkulima
• alkulintu
• alkulisko
• alkuliturgia
• alkulohko
• alkuluku
• alkuluokka
• alkulähde
• alkulämmittely
• alkumalja
• alkumatka
• alkumeri
• alkumerkki
• alkumetrit
• alkuminuutti
• alkumuna
• alkumunasolu
• alkumuodostelma
• alkumuoto
• alkunilviäinen
• alkunopeus
• alkunousu
• alkuomavastuu
• alkuopetus
• alkuopinnot
• alkuosa
• alkupaino
• alkupala
• alkupalkka
• alkupamaus
• alkupanos
• alkuperusta
• alkuperuste
• alkuperä
• alkupiste
• alkupotku
• alkupuoli
• alkupuolisko
• alkupäivä
• alkupää
• alkupääoma
• alkuraskaus
• alkuruoka
• alkuräjähdys
• alkusammutin
• alkusammutus
• alkusanat
• alkusarja
• alkuseurakunta
• alkusileä
• alkusivu
• alkusointu
• alkusoitto
• alkusolu
• alkusukulaisuus
• alkusuomalainen
• alkusyksy
• alkusynty
• alkusysäys
• alkusyy
• alkusäe
• alkutahti
• alkutaipale
• alkutaival
• alkutalvi
• alkutanssi
• alkutekijä
• alkuteksti
• alkuteos
• alkutiivistelmä
• alkutila
• alkutilanne
• alkutunnari
• alkutunnus
• alkutuotanto
• alkutuottaja
• alkututkinto
• alkutyöttömyys
• alkuunlähtö
• alkuunpanija
• alkuunpano
• alkuunpääsy
• alkuvaihe
• alkuvaikeudet
• alkuvalmistelu
• alkuvauhti
• alkuvehnä
• alkuverryttely
• alkuviikko
• alkuvoima
• alkuvuosi
• alkuvuosikymmen
• alkuväestö
• alkuyö
• alullepanija
• alullepano
• ihmisenalku
• miehenalku
• palonalku
• sananalkuinen
• taiteilijanalku
• tavunalkuinen
• viiksenalku

 

Further reading

• “alku”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• Luka, kalu, laku

Hungarian

Etymology

Possibly from Proto-Ugric *alɜ- (“add, fasten to, fit”), in which case it is related to Hungarian alkalom (“opportunity”) and alkot (“to create”), and possibly also to Hungarian olt (“to vaccinate”).

Pronunciation

• IPA^(key): [ˈɒlku]

• Audio:

  (file)

• Hyphenation: al‧ku
• Rhymes: -ku

Noun

alku (plural alkuk)

1. bargain, deal

   Áll az alku! ― It’s a deal!

2. agreement, contract, treaty

   Synonyms: megállapodás, megegyezés

3. negotiation, bargaining

Declension

Inflection (stem in long/high vowel, back harmony)
	singular	plural
nominative	alku	alkuk
accusative	alkut	alkukat
dative	alkunak	alkuknak
instrumental	alkuval	alkukkal
causal-final	alkuért	alkukért
translative	alkuvá	alkukká
terminative	alkuig	alkukig
essive-formal	alkuként	alkukként
essive-modal	—	—
inessive	alkuban	alkukban
superessive	alkun	alkukon
adessive	alkunál	alkuknál
illative	alkuba	alkukba
sublative	alkura	alkukra
allative	alkuhoz	alkukhoz
elative	alkuból	alkukból
delative	alkuról	alkukról
ablative	alkutól	alkuktól
non-attributive possessive - singular	alkué	alkuké
non-attributive possessive - plural	alkuéi	alkukéi

Possessive forms of alku
possessor	single possession	multiple possessions
1st person sing.	alkum	alkuim
2nd person sing.	alkud	alkuid
3rd person sing.	alkuja	alkui
1st person plural	alkunk	alkuink
2nd person plural	alkutok	alkuitok
3rd person plural	alkujuk	alkuik

Related terms

• alkot
• alkudozik
• alkuszik

 

Further reading

• alku in Bárczi, Géza and László Országh. A magyar nyelv értelmező szótára (“The Explanatory Dictionary of the Hungarian Language”, abbr.: ÉrtSz.). Budapest: Akadémiai Kiadó, 1959–1962. Fifth ed., 1992: →ISBN
• alku in Nóra Ittzés, editor, A magyar nyelv nagyszótára [A Comprehensive Dictionary of the Hungarian Language] (Nszt.), Budapest: Akadémiai Kiadó, 2006–2031 (work in progress; published a–ez as of 2024).

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *alku, equivalent to alkaa (“to begin”) +‎ -u. Cognates include Finnish alku and Estonian alg.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈɑlku/, [ˈɑɫkŭ̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈɑlku/, [ˈɑɫɡ̊u]
• (Hevaha) IPA^(key): /ˈɑlku/, [ˈɑɫɡ̊u]
• Rhymes: -ɑlku
• Hyphenation: al‧ku

Noun

alku

1. start, beginning
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 8:

     Vaa sanan alus. Keskeel sannaa kirjutettaa ts.

     Only in the beginning of a word. In the middle of a word ts is written.

Declension

Declension of alku (type 4/koivu, k- gradation)
	singular	plural
nominative	alku	alut
genitive	alun	alkuin, alkuloin
partitive	alkua	alkuja, alkuloja
illative	alkuu	alkui, alkuloihe
inessive	alus	aluis, alkulois
elative	alust	aluist, alkuloist
allative	alulle	aluille, alkuloille
adessive	alul	aluil, alkuloil
ablative	alult	aluilt, alkuloilt
translative	aluks	aluiks, alkuloiks
essive	alkunna, alkuun	alkuinna, alkuloinna, alkuin, alkuloin
exessive1)	alkunt	alkuint, alkuloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• alkujutto
• alkukonsonantta
• alkuperä
• alkuškoulu
• alkutiito
• alkutulo

 

References

• V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[3], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7
• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 11
• Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 19

Votic

Etymology

From Proto-Finnic *alku.

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈɑlku/, [ˈɑɫku]
• Rhymes: -ɑlku
• Hyphenation: al‧ku

Noun

alku

1. beginning

Inflection

Declension of alku (type II/võrkko, k-g gradation)
	singular	plural
nominative	alku	algud
genitive	algu	alkujõ, alkui
partitive	alkua	alkuitõ, alkui
illative	alkusõ, alku	alkuisõ
inessive	alguz	alkuiz
elative	algussõ	alkuissõ
allative	algulõ	alkuilõ
adessive	algullõ	alkuillõ
ablative	algultõ	alkuiltõ
translative	algussi	alkuissi
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive.

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “alku”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn