alku
Jump to navigation
Jump to search
Finnish
[edit]Etymology
[edit]From Proto-Finnic *alku, equivalent to alkaa (“to begin”) + -u.
Pronunciation
[edit]Noun
[edit]alku
- start, beginning, inception, incipience
- (in compounds) first, prime, primeval, primordial, proto-, initial
- elämän alkumuodot ― primeval forms of life
- alkueläin ― protozoan
- alkukustannus ― initial cost
Declension
[edit]Inflection of alku (Kotus type 1*D/valo, k-∅ gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | alku | alut | |
genitive | alun | alkujen | |
partitive | alkua | alkuja | |
illative | alkuun | alkuihin | |
singular | plural | ||
nominative | alku | alut | |
accusative | nom. | alku | alut |
gen. | alun | ||
genitive | alun | alkujen | |
partitive | alkua | alkuja | |
inessive | alussa | aluissa | |
elative | alusta | aluista | |
illative | alkuun | alkuihin | |
adessive | alulla | aluilla | |
ablative | alulta | aluilta | |
allative | alulle | aluille | |
essive | alkuna | alkuina | |
translative | aluksi | aluiksi | |
abessive | alutta | aluitta | |
instructive | — | aluin | |
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms
[edit]compounds
- alkuaika
- alkuaine
- alkuapina
- alkuarvo
- alkuaste
- alkuasukas
- alkucocktail
- alkudrinkki
- alkuehto
- alkueliö
- alkueläin
- alkuerä
- alkuhankaluus
- alkuheitto
- alkuhetki
- alkuhistoria
- alkuhärkä
- alkuideaali
- alkuihminen
- alkuilta
- alkujakso
- alkujuoma
- alkujuuri
- alkukala
- alkukampela
- alkukangertelu
- alkukankeus
- alkukantainen
- alkukarhu
- alkukarsinta
- alkukausi
- alkukehto
- alkukeitto
- alkukesä
- alkukevät
- alkukieli
- alkukiihdytys
- alkukilpailu
- alkukirjain
- alkukirkko
- alkukohta
- alkukohtaus
- alkukoktaili
- alkukompastelu
- alkukonsonantti
- alkukoti
- alkukoulutus
- alkukristillinen
- alkukunta
- alkukustannus
- alkukuu
- alkukuukausi
- alkukuva
- alkukymmen
- alkukäsittely
- alkulataus
- alkulause
- alkuliemi
- alkuliite
- alkulima
- alkulintu
- alkulisko
- alkuliturgia
- alkulohko
- alkuluku
- alkuluokka
- alkulähde
- alkulämmittely
- alkumalja
- alkumatka
- alkumeri
- alkumerkki
- alkumetrit
- alkuminuutti
- alkumuna
- alkumunasolu
- alkumuodostelma
- alkumuoto
- alkunilviäinen
- alkunopeus
- alkunousu
- alkuomavastuu
- alkuopetus
- alkuopinnot
- alkuosa
- alkupaino
- alkupala
- alkupalkka
- alkupamaus
- alkupanos
- alkuperusta
- alkuperuste
- alkuperä
- alkupiste
- alkupotku
- alkupuoli
- alkupuolisko
- alkupäivä
- alkupää
- alkupääoma
- alkuraskaus
- alkuruoka
- alkuräjähdys
- alkusammutin
- alkusammutus
- alkusanat
- alkusarja
- alkuseurakunta
- alkusileä
- alkusivu
- alkusointu
- alkusoitto
- alkusolu
- alkusukulaisuus
- alkusuomalainen
- alkusyksy
- alkusynty
- alkusysäys
- alkusyy
- alkusäe
- alkutahti
- alkutaipale
- alkutaival
- alkutalvi
- alkutanssi
- alkutekijä
- alkuteksti
- alkuteos
- alkutiivistelmä
- alkutila
- alkutilanne
- alkutunnari
- alkutunnus
- alkutuotanto
- alkutuottaja
- alkututkinto
- alkutyöttömyys
- alkuunlähtö
- alkuunpanija
- alkuunpano
- alkuunpääsy
- alkuvaihe
- alkuvaikeudet
- alkuvalmistelu
- alkuvauhti
- alkuvehnä
- alkuverryttely
- alkuviikko
- alkuvoima
- alkuvuosi
- alkuvuosikymmen
- alkuväestö
- alkuyö
- alullepanija
- alullepano
- ihmisenalku
- miehenalku
- palonalku
- sananalkuinen
- taiteilijanalku
- tavunalkuinen
- viiksenalku
Further reading
[edit]- “alku”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02
Anagrams
[edit]Hungarian
[edit]Etymology
[edit]Possibly from Proto-Ugric *alɜ- (“add, fasten to, fit”), in which case it is related to Hungarian alkalom (“opportunity”) and alkot (“to create”), and possibly also to Hungarian olt (“to vaccinate”).[1]
Pronunciation
[edit]Noun
[edit]alku (plural alkuk)
- bargain, deal
- Áll az alku! ― It’s a deal!
- agreement, contract, treaty
- Synonyms: megállapodás, megegyezés
- negotiation, bargaining
Declension
[edit]Inflection (stem in long/high vowel, back harmony) | ||
---|---|---|
singular | plural | |
nominative | alku | alkuk |
accusative | alkut | alkukat |
dative | alkunak | alkuknak |
instrumental | alkuval | alkukkal |
causal-final | alkuért | alkukért |
translative | alkuvá | alkukká |
terminative | alkuig | alkukig |
essive-formal | alkuként | alkukként |
essive-modal | — | — |
inessive | alkuban | alkukban |
superessive | alkun | alkukon |
adessive | alkunál | alkuknál |
illative | alkuba | alkukba |
sublative | alkura | alkukra |
allative | alkuhoz | alkukhoz |
elative | alkuból | alkukból |
delative | alkuról | alkukról |
ablative | alkutól | alkuktól |
non-attributive possessive - singular |
alkué | alkuké |
non-attributive possessive - plural |
alkuéi | alkukéi |
Possessive forms of alku | ||
---|---|---|
possessor | single possession | multiple possessions |
1st person sing. | alkum | alkuim |
2nd person sing. | alkud | alkuid |
3rd person sing. | alkuja | alkui |
1st person plural | alkunk | alkuink |
2nd person plural | alkutok | alkuitok |
3rd person plural | alkujuk | alkuik |
Related terms
[edit]References
[edit]- ^ Entry #1721 in Uralonet, online Uralic etymological database of the Hungarian Research Centre for Linguistics.
Further reading
[edit]- alku in Bárczi, Géza and László Országh. A magyar nyelv értelmező szótára (“The Explanatory Dictionary of the Hungarian Language”, abbr.: ÉrtSz.). Budapest: Akadémiai Kiadó, 1959–1962. Fifth ed., 1992: →ISBN
- alku in Nóra Ittzés, editor, A magyar nyelv nagyszótára [A Comprehensive Dictionary of the Hungarian Language] (Nszt.), Budapest: Akadémiai Kiadó, 2006–2031 (work in progress; published a–ez as of 2024).
Ingrian
[edit]Etymology
[edit]From Proto-Finnic *alku, equivalent to alkaa (“to begin”) + -u. Cognates include Finnish alku and Estonian alg.
Pronunciation
[edit]- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈɑlku/, [ˈɑɫkŭ̥]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈɑlku/, [ˈɑɫɡ̊u]
- (Hevaha) IPA(key): /ˈɑlku/, [ˈɑɫɡ̊u]
- Rhymes: -ɑlku
- Hyphenation: al‧ku
Noun
[edit]alku
- start, beginning
- 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 8:
- Vaa sanan alus. Keskeel sannaa kirjutettaa ts.
- Only in the beginning of a word. In the middle of a word ts is written.
Declension
[edit]Declension of alku (type 4/koivu, k- gradation) | ||
---|---|---|
singular | plural | |
nominative | alku | alut |
genitive | alun | alkuin, alkuloin |
partitive | alkua | alkuja, alkuloja |
illative | alkuu | alkui, alkuloihe |
inessive | alus | aluis, alkulois |
elative | alust | aluist, alkuloist |
allative | alulle | aluille, alkuloille |
adessive | alul | aluil, alkuloil |
ablative | alult | aluilt, alkuloilt |
translative | aluks | aluiks, alkuloiks |
essive | alkunna, alkuun | alkuinna, alkuloinna, alkuin, alkuloin |
exessive1) | alkunt | alkuint, alkuloint |
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. |
Derived terms
[edit]References
[edit]- V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka[3], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 7
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 11
- Arvo Laanest (1997) Isuri keele Hevaha murde sõnastik, Eesti Keele Instituut, page 19
Votic
[edit]Etymology
[edit]From Proto-Finnic *alku.
Pronunciation
[edit]Noun
[edit]alku
Inflection
[edit]Declension of alku (type II/võrkko, k-g gradation) | ||
---|---|---|
singular | plural | |
nominative | alku | algud |
genitive | algu | alkujõ, alkui |
partitive | alkua | alkuitõ, alkui |
illative | alkusõ, alku | alkuisõ |
inessive | alguz | alkuiz |
elative | algussõ | alkuissõ |
allative | algulõ | alkuilõ |
adessive | algullõ | alkuillõ |
ablative | algultõ | alkuiltõ |
translative | algussi | alkuissi |
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the terminative is formed by adding the suffix -ssaa to the short illative (sg) or the genitive. ***) the comitative is formed by adding the suffix -ka to the genitive. |
References
[edit]- Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “alku”, in Vadja keele sõnaraamat [A dictionary of the Votic language], 2nd edition, Tallinn
Categories:
- Finnish terms inherited from Proto-Finnic
- Finnish terms derived from Proto-Finnic
- Finnish terms suffixed with -u
- Finnish 2-syllable words
- Finnish terms with IPA pronunciation
- Rhymes:Finnish/ɑlku
- Rhymes:Finnish/ɑlku/2 syllables
- Finnish lemmas
- Finnish nouns
- Finnish terms with usage examples
- Finnish valo-type nominals
- Hungarian terms inherited from Proto-Ugric
- Hungarian terms derived from Proto-Ugric
- Hungarian terms with IPA pronunciation
- Hungarian terms with audio pronunciation
- Rhymes:Hungarian/ku
- Rhymes:Hungarian/ku/2 syllables
- Hungarian lemmas
- Hungarian nouns
- Hungarian terms with usage examples
- Ingrian terms inherited from Proto-Finnic
- Ingrian terms derived from Proto-Finnic
- Ingrian terms suffixed with -u
- Ingrian terms with IPA pronunciation
- Rhymes:Ingrian/ɑlku
- Rhymes:Ingrian/ɑlku/2 syllables
- Ingrian lemmas
- Ingrian nouns
- Ingrian terms with quotations
- Votic terms inherited from Proto-Finnic
- Votic terms derived from Proto-Finnic
- Votic terms with IPA pronunciation
- Rhymes:Votic/ɑlku
- Rhymes:Votic/ɑlku/2 syllables
- Votic lemmas
- Votic nouns
- Votic võrkko-type nominals