pris

pris

1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä prendre
2. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä prendre

pris m., prise f. (monikko pris m., prises f.)

1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä prendre

pris n. (yks. määr. priset[luo], ei monikkoa)

1. ylistys, kehu

• prislapp

pris n. (5) (yks. määr. priset[luo], mon. epämäär. pris, mon. määr. prisen [luo])

1. hinta

   till ett ~ johonkin hintaan

2. palkinto

   första pris i ngn ensimmäinen palkinto jssak

• marknadspris

pris yl. (2) (yks. määr. prisen [luo], mon. epämäär. prisar [luo], mon. määr. prisarna [luo])

1. hyppysellinen nuuskaa, mälli

pris yl. (3) (yks. määr. prisen [luo], mon. epämäär. priser [luo], mon. määr. priserna [luo])

1. (merenkulku) (kaapattu) laiva, saalis