matala

matala (10) (komparatiivi matalampi, superlatiivi matalin) (taivutus)

1. sellainen, johon on helppo ulottua pystysuunnassa

   Pöytä on matala, niin kuin tiskikin, samoin hylly.

2. sellainen, jonka yli on helppo kulkea tai kiivetä

   Este on matala, aidan yli pääsee helposti.

3. sellainen, jossa täytyy kumartua; sellainen, jonka alta ei mahdu

   Käytävä on matala. Tunneli on aivan alimittainen.

4. sellainen, jonka maavara ei, riitä

   Matala auto ottaa pohjasta kiinni kiveen.

5. jonkin mitattavan suureen alhainen arvo

   Signaalin jännite on matala, ainakin alhaisessa lämpötilassa.

6. sellainen, jonka tuotto- tai kuluprosentti on alhainen

   Matalat korot houkuttelevat turhaan kulutukseen.

7. sellainen jalkine, jossa ei ole paljon korkoa.

   Matala jalkine on paikallaan silloin kun joutuu olemaan paljon jalkeilla.

8. ääni, jonka taajuus on alhainen

   Hänellä on matala ääni.

9. alhainen, matalamielinen
10. sellainen, jolla on alhainen syvyys; sellainen, joka soveltuu kahluupaikaksi; sellainen, jossa aluksen syväys on liian suuri; sellainen, jossa voi polskia käsipohjaa

    Vesi on matala.

    matala lautanen

11. (fonetiikka, vokaalista) väljä

• IPA: /ˈmɑt̪ɑlɑ/
• tavutus: ma‧ta‧la

• mataa

• korkea (1—8)
• syvä

• substantiivit: matalikko, mataluus
• verbit: madaltaa, madaltua

matala-aktiivinen, matala-aktiivisuus, matalaenergiatalo, matalajalkainen, matalajännite, matalakantainen, matalakasvuinen, matalakirkollinen, matalakorkoinen, matalakulkuinen, matalalattiabussi, matalalento, matalalentoinen, matalalämpökypsennys, matalameri, matalamielinen, matalaoktaaninen, matalaotsainen, matalapaine, matalapalkka-ala, matalapalkkainen, matalarakenteinen, matalarantainen, matalareunainen, matalasuhdanne, matalatasoinen, matalatehoinen, matalatorjunta, matalavaahtoinen, matalavalvontatutka, matalaviritteinen, matalaääninen

• matala Kielitoimiston sanakirjassa

matala (11)

1. (ilmatiede) matalapaine
2. (ilmatiede) matalapaineen keskus, sykloni

   Matalan rintama yllätti kaikki ennustajat.

3. (maantiede) matalikko

   Matala tulee yllättäen keskellä ulappaa.

• korkea

• matala Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 2321 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa